Kerääntykää ympärille. Ne teistä, joilla on foliohattu, saattavat haluta varmistaa nyt, että se on teillä päässänne. Se mitä kerron teille nyt tulee huojuttamaan uskoanne kaikkeen musiikkiin, jota olette elämänne aikana kuulleet.

Jos katsoo tiettyjä kehityskulkuja, käy selväksi että valtio ja eri turvallisuusvirastot ovat käyttäneet musiikkia meidän kontrolloimiseen sen avulla. Kaikki lännessä soitettu musiikki, joka perustuu standardiin 12-asteikkoon, on ollut joukkojen sekä ajatusten hallinnan työkalu.

Tässä kohtaa pitää käydä läpi hieman musiikin teoriaa.

Jotta musiikkiperformanssit kuulostaisivat samalta ympäri maailman, tarvitaan standardisaatiota. Vuonna 1885 Italian hallituksen musiikkikomissio julisti, että instrumentit ja orkesterit tulisi pakottaa käyttämään viritinrautaa, joka värähtelee 440 Hz taajuudella, mikä eroaa alkuperäisestä 435 Hz taajuuden standardista sekä Ranskassa käytetystä kilpailevasta 432 Hz standardista.

Vuonna 1917 American Federation of Musicians tuki italialaisia, ja tätä seurasi siirtymä 440 hertsiin 1940-luvulla.

Vuonna 1953 kirjoitettiin maailmanlaajuinen sopimus. Allekirjoittajat julistivat, että keski-”A” pianolla viritetään aina 440 Hz taajuuteen. Tämä taajuus muuttui ISO-16 -standardiksi, jolla viritetään kaikki musikaaliset instrumentit kromaattiselle asteikolle, jota kaikkein useimmin läntisessä musiikissa käytetään. Kaikki muut nuotit viritetään standardeilla matemaattisilla suhteilla, joiden kiintopiste on 400 Hz.

Tämä sävelstandardi on nyt yleisesti hyväksytty, minkä takia piano Torontossa kuulostaa tasan tarkkaan samalta kuin piano Kiinassa.

Omituista kyllä, kukaan ei voi sanoa varmaksi miksi tämä taajuus valittiin alunperinkään. Itse asiassa, on niitä joiden mielestä tämä standardi on vastenmielinen. He pitävät 440 Hz keski-”A”:ta luonnonvastaisena.

Tämän teorian kannattajien mukaan “luonnollisempi” taajuus keski-”A”:lle on 438 Hz. Toiset uskovat oikean keski-”A”:n olevan 432 Hz (joka tunnetaan myös nimellä Verdin A) koska siinä on “puhtaan matemaattinen luonnon perussävel” ja se on ”matemaattisesti yhdenmukainen universumin kuvioiden kanssa, värähdellen Phi:n, Kultaisen Leikkauksen, mukaan.” He huomauttavat miten tämä sävelkorkeus on yhteydessä kaikkeen näkinkengän muodosta muinaisten arkkitehtuuriin ja Suuren Pyramidin rakentamiseen.

Lisäksi 432 Hz resonoi 8 Hz:n kanssa (Schumann-resonanssi), joka on dokumentoitu Maapallon elektromagneettinen ”sydämenlyönti”. Se vain tuntuu paremmalta.

Tutkimus sanoo, että tähän taajuuteen viritettyä musiikkia on helpompaa kuunnella, se on kirkkaampaa, selkeämpää ja sisältää enemmän dynaamista vaihteluväliä. Sen seurauksena täten viritettyä musiikkia ei tarvitse soittaa kovaan ääneen, mikä vähentää kuulovaurion riskiä.

Radikaalimmat keski-”A”:n vihaajat sanovat, että todellisen taajuuden tulee olla 528 Hz koska se on “digitaalinen bio-holografinen kristallisaostuma [ja] ihmeellinen värähtelyjen ilmentymä.” Minulla ei ole ideaa mitä se tarkoittaa.

Tässä kohtaa astuu salaliitto mukaan kuvioihin. Väitetään, että 440 Hz:ssa on jotain uhkaavaa. Vuonna 1910 mies nimeltä John Calhoun Deagan, jonka väitetään olevan USA:n laivaston tiedustelupalvelun jäsen, palvelun jota rahoittivat Rothschildit Rockefeller-perheen agenttiensa kautta, liittyi American Federation of Musiciansiin ja vakuutteli ryhmää ottamaan käyttöön 440 Hz:n viritysstandardin kaikille orkestereille ja kaikkiin konsertteihin, joissa esiintyi muusikoita. Hän onnistui, mutta tämä standardi päti vain julkisiin esityksiin Amerikassa.

Vuosikymmen eteenpäin JD Rockefeller ja JP Morgan loivat USA:n keskuspankin Illuminatin agentteina sekä perustivat Rockefeller-säätiön (1913). He alkoivat toteuttaa suunnitelmiaan, jotka nykyään tunnetaan nimellä ”Uusi Maailmanjärjestys”. Sanotaan, että Rockefeller-säätiöllä oli kiinnostusta varmistaa se, että USA ottaisi 440 Hz:n standardin käyttöön vuonna 1935 osana ”tietoisuutta vastaan käytyä sotaa”, joka johtaisi ”musiikilliseen kulttikontrolliin”.

Ilman että tähän rotankoloon mennään liian syvälle, teoria sanoo että musiikin virittäminen 440 Hz:n muuttaa sen mielenhallinnan aseeksi.

1930-luvun alussa 440 Hz:n potentiaalia vastustaa altruismia ja stimuloida narsismia, kansallismielisyyttä ja aggressiota liekitti uusi psykologian tiede. Freudin psykonalayysi Euroopassa oli pääosin eliitille tarkoitettu, mutta hänen massahysteerian teoriansa löysivät tiensä Amerikkaan hänen sukulaisensa, Edward Bernaysin, avulla, joka onnistuneesti käytti Freudin teorioita ja mielenhallintatekniikoita mainonnassa ja politiikassa. Hän oli ensimmäinen, joka huomasi että arviolta noin 8-10% kansasta tarvitsee vakuuttaa uudesta ideasta niin, että se lopulta tulee yleisesti hyväksytyksi. Tätä ajatusta on kutsuttu nimellä ”10%:n Ratkaisu”.

Koska äänilevyt ja ”puhuvat” elokuvat tuotettiin Amerikassa, nämä uudet teknologiat pakotettiin mukautumaan American Federation of Musicin 440 Hz:n viritysstandardiin. Pian propagandaelokuvia näytettiin Edisonin teattereissa ennen ja jälkeen illan pääesityksen, ja kyselyitä pidettiin ovensuissa määrittämään taustamusiikin emotionaalinen tehokkuus.

Lainaus eräästä aihetta käsittelevästä verkkoartikkelista: “Musiikkiteollisuuden monopolisaatioon kuuluu tämä pakotettu taajuus, joka ”kaitsee” ihmislampaita suurempaan aggressioon, psykososiaaliseen agitaatioon ja emotionaaliseen häiriintyneisyyteen, mikä altistaa ihmisiä fyysisille sairauksille ja rahallisesti hyödyttää agentteja, agentuureja ja yrityksiä jotka toimivat tämän monopolin kanssa.”

Huh.

Kun mennään vähän syvemmälle, päästään natseihin. Sanotaan, että propagandaministeri Joseph Göbbels vaati, että Saksassa viritetään 440 hertsiin koska hän uskoi sen saavan ihmiset toimimaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla, mikä teki heistä “tietyn tietoisuuden vankeja.” Ja jos yrittää saada mobilisoitua Der Führerin alle suuria massoja, sehän on tasan tarkkaan se mitä halutaan, eikö?

Foliohattuosastoa löytyy vielä lisää: “Vallat ja voimat onnistuneesti laskivat nuorten sukupolvien lisäksi myös muitten värähtelyjä. Nämä tuhoisat värähtelyt ajavat ihmisiä sekasortoon, epäharmoniaan ja hajaannukseen. Lisäksi ne stimuloivat kehon hallitsevaa elintä — aivoja — epäharmoniseen resonanssiin, mikä lopulta luo sairauksia ja sotaa.”

Ensi kerralla kun laitat korvakuulokkeet päähän, kannattaa miettiä. Saako musiikki sinut tuntemaan itsesi sairaammaksi tai väkivaltaisemmaksi?

Testaa tällä videolla.

 

https://www.youtube.com/watch?v=LVoVr9UwOQM

Minulle on myös kerrottu näiden värähtelyjen vaikutuksista chakroihimme. 440 hertsiin viritetyt kappaleet vaikuttavat kolmanteen silmäämme, kun taas 432 hertsin viritys vaikuttaa sydänchakraamme. Täten 432 Hz:n musiikki edistää kuuntelijan henkistä kehitystä. Sillä voi olla myös parantavia vaikutuksia.

Useat organisaatiot puhuvat sen puolesta, että vaihdettaisiin 432 hertsiin, mutta se tarkoittaisi maailmanlaajuisten standardien menemään heittämistä, puhumattakaan siitä, että rakennettaisiin ja uudelleen viritettäisiin miljoonia musikaalisia instrumentteja.

Jos tämä masentaa ajatuksen tasolla, meditoi hetki tämän 432 Hz:n videon parissa.

 

Artikkelin julkaissut Global News