Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe tällä kertaa käsitteli ehdotonta rakkautta. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.

A: Sallikaa minun sanoa että kaikissa ideoissa jotka olemme jakaneet kanssanne, monta kertaa me oletamme, sanokaamme, että toisella tasolla tunnette että sallitte meidän avustaa teitä tulemaan tietoisiksi omasta itsevoimaannuttamisestanne. Kyllä… ei? Ehkä?

Yleisö: Kyllä.

A: Selvä. Tällä tavoin, täten — jälleen kerran, ei sillä että mikään mitä sanomme olisi enemmän kuin mitä voitte sanoa itsestänne — mutta voinko kysyä teiltä kysymyksen?

Yleisö: Kaikin mokomin. Selvä. Kyllä! (naurua)

A: Oi! Kiitos. Tiedätteko että me, itse asiassa, rakastamme teitä?

Yleisö: Kyllä.

A: Luuletteko että me, millään muotoa, olisimme sen tyypin yhteiskunta joka valitsisi rakastaa teitä jos me emme tuntisi että sille olisi olemassa syytä?

Yleisö: Ei… Kyllä. Mahdollisesti. Kyllä.

A: Ai niinkö?

Q: Mielestäni rakastaisitte meitä ilman syytä.

A: Selvä. Miksi?

Q: Miksi ei? (naurua)

A: Onko tuo tarpeeksi hyvä syy? Kyllä? Ei? Miksi se ei ole tarpeeksi hyvä syy?

Q: Täytyykö teillä olla mitään syytä?

A: Kiitos. Se pointti…

Q: Täytyykö teillä?

A: Ei. (Yleisö: naurua) Pointti, periaatteessa, on sallia itsenne ymmärtää että, monta kertaa, vaikka olette varsin halukkaita tunnustamaan, kuten olemme ehdottaneet, että olette samanarvoisia kanssamme, te silti, monta kertaa, luotatte meidän teitä kohtaan tuntemaamme rakkauteen enemmän kuin omaan rakkauteenne itseänne kohtaan.

Siksi, nähkää paradoksi tuossa, ja sallikaa paradoksin avustaa teitä. Sillä jos olette halukkaita luottamaan meihin enemmän kuin luotatte itseenne — ja tiedätte että me rakastamme teitä ehdottomasti — silloin ainakin jos aiotte luottaa meihin, luottakaa siihen että meillä on hyvä syy rakastaa teitä ehdottomasti. Ja siten, luottakaa meidän teitä kohtaan tuntemaamme luottamukseen. Ja tietäkää että jos me tunnemme että te ansaitsette ehdotonta rakkautta, silloin miksi ette luottaisi että te ansaitsette? Psystkö kärryillä?

Yleisö: Kyllä.

A: Nyt, me yksinkertaisesti sanomme että — jälleen kerran, ei siksi että mielipiteemme tiestä on parempi kuin omanne — mutta yksinkertaisesti että jos aiotte sallia itsenne luottaa siihen että me rakastamme teitä, silloin vähintäänkin luottakaa että me tiedämme mitä me teemme silloin kun me teemme. (Yleisö: naurua) Ja että ansaitsette kaiken rakkauden jonka voitte saada.

Tuntekaa kaikki se rakkaus joka teille annetaan kaikista sivilisaatioista ja kaikilta tietoisuuden tasoilta jotka vuorovaikuttavat kanssanne tänä aikana. Me kaikki rakastamme teitä erittäin paljon. Ja me uskomme että te ansaitsette tuon rakkauden.

Nyt se on teistä kiinni päätättekö uskovanne siihen että ansaitsette tuon rakkauden. Mutta me uskomme teidän ansaitsevan tuon rakkauden. Joten tunnustakaa että, aivan sama mitä päätättekin tuntea itseenne liittyen minä tahansa hetkenä, teille lähetetään aina ehdotonta rakkautta, huolimatta siitä mitä päätätte tehdä sillä, tai mitä mieltä olette itsestänne. Pysyttekö kärryillä?

Yleisö: Kyllä.

A: Me tulemme aina kiittämään teitä siitä että sallitte meidän kokea lahjan jonka olette antaneet meille sallimalla rakkautemme tulla teidän tuntemaksi.