Tämä on viides kappale Carla Rueckertin kirjasta A Channeling Handbook.
Sanoin aiemmin, että instrumentiksi oppiminen on helppoa, koska ihmiset ovat luonnollisia instrumentteja, he aina kanavoivat jotain. Se on totta, kuten olen oppinut niiden vuosien aikana muutamalle ihmiselle kanavoinnin opettamisesta. Vaikka en opeta mitään erityistä kanavoinnin koulukuntaa, opiskelijoiden kanssa työskennellessäni yritän saada opetetuksi kaksi konseptia, joista molemmilla on sekä passiivinen että aktiivinen vaihe. Ensimmäinen konsepti on virittäytyminen. Me olemme puhuneet mielestä radiovastaanottimena, joka ottaa vastaan älykkäitä, näkymättömiä signaaleja ja välittää niitä käyttäen fyysistä laitteistoamme. Tätä analogiaa käyttämällä tulisi olla selvää, että virittäytyminen on kaikkein tärkeintä. On olemassa intuitiivista virittäytymistä ja poissulkevaa virittäytymistä. Ensiksikin, täytyy virittää passiivinen, intuitiivinen mieli. Tämä on mieli suhteessa siihen itseensä. Meditaation tarkoitus on olla tärkein työkalu tämän prosessin optimoimiseksi. Meditaatiossa rentoudut ja vapautat itsesi sen tietoisista rajoitteista. Mutta teet myös aktiivisen intuition työtä, ja saat aikaan vastaanottavan, erityisen aktiivisen, vastaanottavaisen värähtelyn, ja julistat itsesi valmiiksi vastaanottamaan uudenlaisia ajatuksia odottavaan tietoiseen mieleesi. Millään tavalla vastaanottavainen asenne ei tarkoita ahdistusta tai odotusta. Sinun tulee olla meditatiivinen, rentoutunut ja hyväksyä se mikä tulee. Liika huolenpito saattaa tarkoittaa, että tulee helposti kanavoineeksi paljon omaa alitajuista materiaalia, jolloin ei välitä suurimmaksi kosmisia ajatuksia vaan omien puoliksi prosessoitujen havaintojen sekasotkua. Ilman liikahuolehtimista, vaikka kanavoisit vain jotain aspektia omasta olemuksestasi, kanavoit silti paljon kirkkaampaa versiota samasta materiaalista.
Kun sinusta tuntuu siltä, että olet saanut yhteyden, oma poissulkeva mielesi ryhtyy toimiin sekä sinua itseäsi että kontaktin lähdettä kohtaan. Passiivisella poissulkemisella jatkat keskittymistä, virittäytymistä ison säätimen kääntyessä, sitten pienempien ja pienempien säätöjen avulla tehden herkempiä ja herkempiä muutoksia, yrittäen nostaa tietoisuutesi kaikkein korkeimpiin värähtelyihin mihin kykenet. Ainoastaan sinä tiedät kun sen hetki on tullut. Ainoastaan sinä tiedät mitä sinä voit pitää tasapainotilassa. Kun hienosäädät, saatat kokeilla laulamista, hyräilyä tai rukoilua. Minä käytän laulujen ja hymnien valikoimaani, ja lisäksi musiikkia nauhalta, alkuvaiheen virittäytymiseen, ja sitten käytän rukousta lisävirittäytymiseen. Suosikkini on Isä Meidän -rukous, sillä siinä ei ole doktriinia tai dogmaa, ja sen voi rukoilla sekä muslimi, juutalainen, kristitty, buddhalainen ja rehellinen skeptikko, niin kauan kunhan skeptikko hyväksyy hypoteesin siitä, että on olemassa Luoja. Tarkempaan hienosäätöön suosin Fransiskus Assisilaisen rukousta. Tunnen monia kanavia, jotka suosivat Suurta Invokaatiota, ja on myös muita hyväksyttäviä ja kauniita rukouksia, mukaanlukien niitä jotka keksit itse omasta päästäsi sillä hetkellä, jossa jälkimmäinen on ehkä paras, sillä ne ovat oman sydämesi ilmaisu juuri sillä hetkellä.
Tarvitset myös, kun saat yhteyden, aktiivisesti poissulkevia kykyjäsi haastaa sitä lähdettä, johon olet saanut yhteyden. Jotta voisit haastaa mitä tahansa näkymätöntä olentoa, sinun tulee kyetä esittämään, rehellisellä ja yksimielisellä tavalla se, kuka sinä olet, mihin sinä uskot, mitä sinä rakastat ja mitä varten olet valmis kuolemaan. Tämä on se miksi kanavoijaksi muuttumisen prosessin aloittaminen tarkoittaa sen selvittämistä miten luontosi ja mielesi “toimii”. Et voi haastaa Kristuksen nimeen jos et ole sen luonteinen, joka pitää uskoa mukavana tunteena. Et kykene haastamaan totuuden nimeen jos et usko sitä, että on olemassa totuus, ja että ihminen ei voi tietää mitään. Sanottakoon, että sinä olet se joka uskoo — niinkuin suurin osa New Age -kanavoijista tuntuu uskovan — Kristukseen, ei ihmis-Jeesukseen, vaan tietoisuuteen jonka Jeesus saavutti hänen inkarnaationsa aikana, mutta joka myös on kenen tahansa muun saavutettavissa, joka kykenee pitämään hänen mielensä, sielunsa, sydämensä ja voimansa keskittyneenä Luojaan. Silloin haluat haastaa Kristus-tietoisuuden nimeen. Joko tunnet tai arvaat, että on jotain johon voit uskoa. Tässä erittäin monimutkaisessa yhteiskunnassa me emme ole tottuneet sanomaan asioita tavalla, joka ei tarkoita minkäänlaista suhteellisuutta. Me olemme tottuneet tilanneriippuvaiseen etiikkaan, että vääriä asioita nimitetään “oikeiksi” tietyissä olosuhteissa, ja että ihmiset jättävät uskonnolliset uskomuksensa sikseen jotta voisivat tulla toimeen keskenään. Sinulle voi olla vaikeaa sanoa yksimielisesti, että kuolisit mieluummin kuin kieltäisit Kristus-tietoisuuden voiman ylimmyyden elämässäsi. Sinulle on mahdollista epäröidä tällaista ideaalia, johtuen siitä ajasta jossa me elämme. Tämä ei ole uskon aikaa, ellei tuota uskoa voida johtaa empiirisesti tiedosta. Me tiedämme, että teknologiaa tullaan kehittämään, ja niin uusimpia laitteita katsotaan ylöspäin ihmetyksen ja kyynisyyden sekaisin mielin, että jos me odotamme vielä vain hetken niin teknologia tulee parantumaan ja laitteiden hinta tulee laskemaan. On vaikeaa asettaa mieltämme takaisin vavisemattomien ideaalien ja ikuisten totuuksien maailmaan. Ja kuitenkin, jos kanavoinnilla on todellinen hinta tietomme laajentamisesta siitä miten maailma makaa, silloin sillä on se koska se puhuu muuttamattomista totuuksista, se auttaa meitä havaitsemaan ne paremmin, yksinkertaisemmin ja suoremmin.
Joten jos sinulla on vaikeuksia sanoa “Minä haastan sinut (täytä tämä kohta) nimessä”, pysähdy ja toista prosessi joka kuvattiin Kappaleessa Kolme, kunnes sekä tunnet olosi mukavaksi että asemasi sellaiseksi että voit ajaa minkä tahansa muuttumattoman totuuden asiaa, jonka olet päättänytkin että sinulle on rakkaampaa kuin elämä itse. Se minkä edestä olet valmis kuolemaan on todellakin se minkä puolesta olet valmis elämään, ja henkimaailma ymmärtää sellaista absoluuttista uskollisuutta. Kun sinä haluat muuttua kanavaksi, olet halukas kommunikoimaan sen kanssa jota usein on nimitetty henkimaailmaksi. Itse asiassa kirjastot, jotka käyttävät Dewey/Sears-järjestelmää useimmalle kanavoidulle materiaalille, luokittelevat otsikon “Hengen kommunikaatio” alaisuuteen myös minun kirjoittamat kirjani, vaikka ne ovatkin väitetysti Maan ulkopuolisten tahojen kanavointeja.
Mikä tahansa onkin se henkien luonne johon haluat saada yhteyden tai olet saanut, niillä on yhteisenä ominaispiirteenä itsensä epäilyn täysi puuttuminen. En ole kuullut tai lukenut henkimaailman kommunikaatiosta mistään lähteestä, jossa henget olisivat stressanneet sitä mihin he uskovat tai keitä he ovat. Se on juuri tuonlainen auktoriteetti, jota etsit hyvässä kontaktissa. Se on juuri tuonlainen auktoriteetti, joka sinulla tulee olla virittäytyessäsi, jotta voisit haastaa kontaktisi lähteen kun sen saat, varmistaaksesi että se näkökulma jota kanavoit on linjassa suurimman ja korkeimman halusi kanssa.
Lopputulos kaikesta virittäytymisestä kristallisoituu siihen hetkeen jolloin saat aikaan kontaktin. Olemattomien asioiden maailmassa mielipiteet ja ajatukset ovat kaikki kaikessa. Ei ole olemassa objektiivista vertailukohtaa jolla raivata polku kunnioitukseen. Metafyysisten ajatusten ja ideoiden maailmassa se vahvuus, jolla uskot omaan näkökulmaasi yksinään, on vaikuttavaa. Kun olet virittäytynyt asianmukaisesti, niin että jokainen rukous ja ajatus jolla virittäydyt on merkityksellinen ja vakuuttava lausunto uskomusjärjestelmästäsi, silloin haastamisen tulisi olla erittäin helppoa, koska olet houkutellut olennon, joka kykenee kommunikoimaan siitä asiasta jota pidät tärkeänä. Oletettavasti sen samalla tavalla sitoutuneen, biasoituneen edun asianajaja kuin sinä olet kykenee helposti vastaamaan haasteeseesi, oli kyse sitten Kristuksen nimestä, Kristus-tietoisuudesta, Totuudesta, Valkoisesta Valosta tai mikä se sitten onkin mikä sinusta tuntuu, että on uskosi syvin olemus.
Uskon, että nämä viimeiset ajatukset ovat kaikkein olennaisimmat joita minulla on tarjota. Virittäytymisen ja haastamisen prosessit ovat vastuullisen kanavoinnin sydämessä.
Olen kokenut, en vain kerran vaan monta kertaa, spontaanin kanavoinnin uudelta ryhmän jäseneltä, joka on vasta tullut ensimmäiseen tapaamiseensa, mutta joka on erittäin herkistynyt niiden kontakteille, jotka meidän kauttamme haluavat kanavoida. On ihmisiä, jotka ovat luonnostaan niin kyvykkäitä kanavia, että heidän opettamisensa on naurettavaa, mitä tulee siihen että hiotaan raakatimantista säröt pois. En koskaan ole tavannut henkilöä, joka voisi rehellisesti sanoa, että kanavointi olisi mahdotonta, sen jälkeen kun hän on yrittänyt opetella merkittävän pituisia aikoja, kaksi viikkoa intensiivisesti, tai kerran viikossa kuukauden ajan, esimerkiksi. On monia niitä, jotka huomaavat, että kanavointi tuntuu heistä erittäin epämukavalta. Olen opettanut kahta DJ:tä, esimerkiksi, miten kanavoida. Yksi oli kaikki-käy-tyyppinen mies, varsin vastuuton, vaikka hurmaava ja kiltti kuin lammas. Hän kanavoi välittömästi ja suurella kyvykkyydellä, vaikka en koskaan kyennyt opettamaan hänelle itsekuria ja hänen kanavointinsa alkoivat toistaa itseään niin, että pian hän menetti kiinnostuksensa koko prosessiin. Häntä alkoi tylsyttää tämä uusi peli, koska hän ei ollut virittäytynyt tarpeeksi siirtyäkseen pois omista havainnoistaan siihen hienovaraisesti viritettyyn avoimuuteen, joka on tarpeen persoonattomasti siirtää häntä kiinnostanutta informaatiota. Toinen oppilas, vaikkakin täysin samassa hommassa — aamuohjelman pitäjä kilpailevalla rock-radiokanavalla — otti hommansa täysin erilailla. Molemmat miehet saivat hyvää palkkaa siitä että he olivat arvaamattomia ja tyrmääviä. Kuitenkin jälkimmäinen oppilas ei jättänyt tyrmäävyyttään tuuripelin varaan, ja hän teki monia tunteja taustatoimitusta ja tutkimusta ennen jokaista show’ta, kytkien oman hommansa päivän uutisotsikoihin ja viimeisimpiin kaupungissa tapahtuneisiin asioihin. Kanavoimisen vastuullisuuden kanssa tämä selväpäinen DJ huomasi kykenevänsä pitämään poissulkevuutensa sivussa tarpeeksi kauan niin, että hän salli toisen äänen asettaa ajatuksia hänen mieleensä.
Mutta tämän prosessin helppous on sellainen, että kuka tahansa joka kykenee päästämään irti poissulkevuudestaan edes hetkeksi kykenee oppimaan kanavoinnin taidon. Tämä ei tarkoita, että kuka tahansa tulee olemaan yhtä loistava kanavoija. Melkein kaikille on mahdollista opettaa perusteet. Kuitenkin harjoitusistuntoja vaaditaan monta ja tunnit ovat anteeksiantamaton sekoitus perusteiden ensihetkien onnea ja toistuvaa kirkkosaarnaa. Kanavointia ei ole helppoa tehdä jatkuvasti hyvin. Se, joka lopulta tulee tekemään sitä hyvin, usein on se jolla on persoonan luonteenpiirteinään kärsivällisyyden ja periksiantamattomuuden lisäksi herkkyys ja kiinnostus metafysiikkaan. Pelkkä harjoitus on loistava opettaja ja kanavoinnin kahdentenakymmenentenä vuotena se on yhtä informatiivinen kuin ensimmäisenä vuotena. Mentaalinen ja emotionaalinen vaivannäkö, joka vaaditaan instrumenttina oloon, ei katoa ajan myötä, vaan, jos jotain, muuttuu suuremmaksi kokemuksen karttuessa. Syy tähän on jatkuva toistaminen.
Melkein mikä tahansa voi aluksi olla hauskaa. Minun ei ole pakko olla kiinnostunut, erityisemmin, tietystä aiheesta jotta voisin täysin rinnoin nauttia kuuntelemisesta kun joku siitä puhuu. Minulla on terve mielenkiinto ja pidän melkein minkä tahansa asian oppimisesta. Kuitenkin, jonkin asian sadannen tai tuhannen kerran tekeminen heti kättelyssä, joka ei varsinaisesti kiinnosta, on murskaava ajatus!
Ja vaikka minä nautin instrumenttina olosta, siihen liittyy tietty määrä energiaa kun avaa omat fyysiset ja havaitsemisen portit, tekee sille hommalle aikaa kalenteriin, ja valmistelee itsensä jälleen kerran yhden meditaatiokokoontumisen emännöimiseen — ryhmämme on kokoontunut vuodesta 1962, ja minä olen pitänyt viikoittaisia meditaatioita vuodesta 1974. Minun omistautumiseni tulee olla suurempi nyt kuin sen tuli olla vuosia sitten. Minulle on vaikeaa kuvitella jonkun luonteeltaan niin sosiaaliseksi, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen meditaation pitämisen mekaaniset aspektit olisivat samat.
Voi olla avuliasta huomata, että kaikki eivät kykene kanavoimaan aivan siltä istumalta. Kuitenkin se, miten luomakunta on järjestäytynyt, tuntuu rohkaisevan periksiantamattomuutta, sillä kun alkaa haluta jotain, tuo aktiivinen haluaminen luo eräänlaisen magneettikentän joka jatkaa sen tuomista mitä kaipaa lähemmäksi ja lähemmäksi. Se mitä monille tapahtuu on, että vaikka he eivät edisty kanavoijiksi opiskelijoina nopeasti, alkaa tapahtua henkilökohtaisesti kiinnostavia asioita jotka viittaavat siihen, että jotain huomattavaa tapahtuu. Nämä henkilökohtaisesti kiinnostavat asiat eivät ole todisteita kenellekään muulle kuin sinulle. Syntyy jonkinlainen henkilökohtainen kieli itselle kiinnostavien tapahtumien ja sen miten mieli toimii välillä, joka soittaa kelloja sinulle, ja kertoo sinulle että olet matkalla prosessissa lähemmäksi sitä mitä etsit.
Omassa kokemuksessani tästä on ollut monia esimerkkejä, mutta mahdollsiesti kaikkein nautinnollisin kertomus on eräästä nuoresta miehestä, Len, joka opetteli kanavoimaan vuonna 1980. Hän tuli valitellen katkeran kylmää talvisäätä, selittäen että hänen ex-vaimonsa oli lainannut hänen talvitakkiaan eikä antanut sitä takaisin. Me istuimme alas ja kävimme töihin. Hän kävi intensiivitunneilla, opetteli kanavoimaan. Istunnon aikana kanavoin hänelle jotain informaatiota, joka tuntui olevan hänelle erittäin merkityksellistä, mikä liittyi toukan muutokseen perhoseksi. Hän selitti minulle istunnon jälkeen, että perhoset olivat aina olleet erityisen merkityksellisiä hänelle. Kun nyökkäsin ymmärtäväisenä, näin hänen jalkaansa kohti mönkivän vaaleanruskean madon. Oli pari kuukautta liian myöhäistä nähdä näitä pikkuisia ötököitä, joten olin yllättynyt sen näkemisestä, joka uutterasti mönki olohuoneemme sohvaa kohti. Oppilas näki toukan lisäksi, mikä yllätti molemmat meistä tämän perhosteeman äärellä, oman talvitakkinsa, rullattuna pieneksi mytyksi oven lähelle.
Tottakai mitään tästä ei voida todistaa. Yksi jos toinenkin meistä olisi voinut tuoda perhosteeman kanavointiin, ja sen jälkeen nähdä toukan, ja samaan aikaan kumpikin meistä olisi voinut nähdä takin jonain aiempana ajanhetkenä ja vain laittaa sen siihen toisen nähtäväksi. Se että mikään näistä asioista ei tapahtunut on merkityksellistä ainoastaan oppillaalle.
Kun tämän sortin sattumia alkaa tapahtua, vaikka ei olisikaan vielä oppinut kanavoimaan, olet jo omalla polullasi, luotan siihen, joka on täynnä henkisiä synkronisiteetteja, jotka eivät lakkaa. Tulet huomaamaan, että mitä enemmän päästät irti, yleisesti ottaen, ja että yrität antaa elämäsi persoonattomaan palvelukseen kaikille, tuntien että ei ole olemassa suurempaa rakkautta kuin se jonka voit itsessäsi saada aikaan, ja avaudut tuolle rakkaudelle, sitä enemmän sattumia alkaa kasautua elämääsi. Kun tarpeeksi monta näistä sattumista on tapahtunut, silloin olet saanut tarpeeksi rohkeutta päästää irti. Ja se milloin päästät irti riippu sinusta. Jos se kestää kauan päästää irti, et ole huono kanavoija. Jos avaudut heti sille, et ole välttämättä hyvä kanavoija. Jos irtipäästäminen käy sinulta luonnostaan, silloin sinun mahdollisesti pitää työskennellä kovemmin virittäytymisen ja haastamisen kanssa ennen kontaktin saamista. Jos sinulla on vaikeuksia saada kontakti, pysy vain harjoituksessa. Se vain ottaa aikansa oppia se mikä muilta käy helpommin. Se kesti minulta kaksi kuukautta, joka päivä työstää, ennen kuin kykenin välittämään ensimmäisen kanavoidun viestini. Se kuului seuraavasti: “Minä olen Hatonn. Tervehdys Äärettömän Luojan rakkaudessa ja valossa. Minulla on vaikeuksia tämän instrumentin kanssa.” Jos minä kykenen kanavoimaan, silloin kuka tahansa kykenee!
On joitain asioita, joita joutuu laittamaan paikoilleen jos haluaa oppia kanavoimaan. Kaikkein suurin on tarve opettajalle. Opettaja ei välttämättä ole sen parempi kuin sinäkään. Se mitä opettaja on, on, suurimmaksi osaksi kokeneempi. Ne, jotka ovat työskennelleet energioiden sekoittamisen kanssa ihmisten tai henkien parissa, ovat saaneet taistelusta naarmuja jonkin ajan jälkeen; heidän vaistonsa ovat paljon kehittyneemmät heidän aloittamisestaan; ja mahdollisesti eräänlainen huumorintaju on syntynyt sinne missä ennen oli ylijäykkä asenne.
Kaikkein tärkein vaatimus opettajalle on, minun mielestäni, se että opettaja on läsnä. ÄLÄ KOSKAAN TYÖSKENTELE YKSIN KANAVOINNIN PARISSA.
Yritä tehdä virheesi muiden meditoijien läsnäollessa, ainakin yhden sellaisen joka on kokeneempi kanavoija kuin sinä olet, joka tuntee vastuuta sinua kohtaan. Universumi on täynnä kaikkea, ja uusi kanava ei välttämättä ole oppinut tarpeeksi hyvin virittäytymään tai haastamaan. Et halua jäädä kiinni vaikeaan kontaktiin yksiksesi alussa. Voi tapahtua asioita, ja onkin tapahtunut aiemmin, jotka aiheuttavat varomattomalle kanavoijalle huomattavaa surua. Mieti julkista nöyryytystä, esimerkiksi, satunnaiselle naiselle joka julistaa, että hänelle on kerrottu että hän tulee synnyttämään Jeesus Kristuksen inkarnaation ainoastaan havaitakseen että hän ei ole kuuden kuuden kuukauden jälkeen raskaana, tai sitä leveää virnettä sillä joka tekee kaamean ennustuksen jostain tuhosta tietylle päivälle, muuttaa olosuhteitaan valmistautuakseen tätä karmivaa päivää varten ja sitten huomaa, että mitään ei tapahdukaan. Nämä esimerkit tarjoavat vain nöyryytystä, mikä on jo tarpeeksi nihkeää — ei läheskään niin nihkeää kuin muut mahdollisuudet: tulla jatkuvasti negatiivisen olennon vaivaamaksi, joka, kun tämä on sinut löytänyt, ei halua lähteä pois.
Usein meditaation ja kanavoinnin opettajilla on ryhmiä. Jos sinulla ei ole ryhmän etua, ala puhua ystävillesi, jos sinulla on ympärilläsi paljon samanmielisiä. Jos olet mies tai nainen, joka on tähän asti elänyt varsin perinteistä elämää, jonka kiinnostuksen kohteet ovat olleet tavallisessa kuluttamisessa kuten ruoka, muoti ja viihdykkeet, mutta nyt alat enemmän avautua sisäiselle maailmalle ja haluat siirtyä sitä kohti, sinulla ei välttämättä ole suurta onnea ystävistäsi. Siinä tapauksessa on usein hedelmällistä laittaa viesti meditaatioryhmän muodostamisesta läheiseen kirjastoon, terveyskaupan ikkunaan, New Age -ryhmään tai kirkon ilmoitustaululle, tai jopa sanomalehteen. Kun olet löytänyt tai muodostanut ryhmän, on helpompaa siitä pisteestä eteenpäin lisätä opettajia niinkuin on tarvis.
Kaikki se mitä on käsitelty on osa sitä mitä tarvitset — voitaisiin sanoa, että käy kirja läpi uudestaan, tähän asti, varmistaaksesi että sinulla on kaikki tarvittava kanavoimista varten. Kuitenkin, parhaimmissa olosuhteissa, vähintään kolmen ryhmässä, kokeneen kanavoijan läsnäollessa joka on teitä motivoitunut opettamaan, parhaimpienkaan aikeiden myötä, siltikin tarvitsette rauhaa jonka vain meditaatio voi tuoda mukanaan, ja jonka vain kurinalaisuus voi saada jäämään elämään.
Antakaa anteeksi jos jänistän kuvaamasta erästä oikeaa opetusistuntoa. En halua tehdä sitä teille helpoksi käyttää tätä kirjaa oppiaksenne kanavoimaan. Työskentelin kirjastonhoitajana vuosia ja rakastan kaikkea mitä arkistointi ja tiedonhaku tarkoittaa ihmisen kyvylle oppia ja luoda uusia asioita. Mutta silti tuntuu siltä, kuin joitain asioita ei kuuluisi tuoda saataville — suunnitelmat itse tehtävälle atomipommille, ja ohjeet hengen kontaktoimiseksi ovat kaksi tiedonjyvää joita en välttämättä heti halua antaa kaikille. Jos kertoisin näillä sivuilla sinulle miten kanavoida — ja voisin niin tehdä — minä, oman kunnia/velvollisuuteni koodiston mukaisesti, olisi vastuussa siitä että olisin saatavilla kaikille ja jokaiselle lukijalle opettajana tämän jälkeen. Koska se ei ole mahdollista, suosin mieluummin opettaa niitä, jotka ovat ryhmässänne ja tulevat päätökseen siitä, että he haluavat lähteä mukaan tämän kokemuksen ja palvelemisen seikkailuun henkilökohtaisesti.
