Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Kanavointi tällä kertaa käsitteli luovuutta. Tämä on kanavoinnin ensimmäinen osuus.
Tähän mennessä me olemme puhuneet teidän yhteiskuntanne eräästä pääpolariteetista: uskonnon ja tieteen ideasta. Me olemme puhuneet näistä molemmista ideoista polariteetin näkökulmasta, uskosta ja todisteista, sekä myös integroidusta näkökulmasta, jossa sekä usko että tieteelliset todisteet voidaan nähdä sekoittuvan kaikenkattavaksi ymmärrykseksi näkökulman tutkimisen ja ilmaisun avulla, jota te kutsutte filosofiaksi.
Nyt me puhumme luovuuden ideasta. Me olemme ottaneet esiin esimerkin kahden ääripään välillä. Sellaisia napoja on monia fyysisessä todellisuudessanne. Napaisuus on eräs määräävä tekijä, joka antaa niinkutsutusti painoarvoa fyysisen todellisuuden itsensä idealle, eräs parametri, eräs raja, eräs allaolevista rakenteellisista käsitteistä, joka mahdollistaa henkilölle luoda persoonallisuuden konstruktin idean, jotta tämä voisi ilmaista itseään fyysisesti.
Tämä mekanismi, tämä persoonallisuuden prisma on tila olemuksesta syntyvälle luovuudelle, ja sitä kanavoidaan persoonan läpi mielikuvituksen mekanismilla.
Voitte tarkastella sekä unimaailmaa että fyysistä maailmaa todellisina todellisuuksina: unimaailmanne on enemmän tietoisuutta itsestänne, ja näin todellinen hereillä oleva itseys, ja fyysinen todellisuus on rajoittunut ilmaisu, joka näin on enemmän unessa oleva itseys, enemmän unenomainen itseys, koska se sopii enemmän unen määritelmään.
Erillisestä katsantokannastanne te luulette unen olevan rajoittuneempi versio fyysisen todellisuutenne kokemuksista, joita usein pidätte todellisempina, kuin unitodellisuutta.
Mielikuvitus on linkki ja silta, joka sitoo unet ja fyysisen maailman yhteen. Mielikuvitus on työkalu ja mekanismi, jonka avulla voitte ammentaa molemmista ideoista, sekä fyysisistä että ei-fyysisistä oman tietoisuutenne aspekteista. Mielikuvitusta sovelletaan tieteen ja uskonnon dikotomioihin, persoonakonstruktin avulla, joka ilmaisee luovuuttaan joko uskon tai todisteiden avulla.
Mielikuvituksen mekanismi mahdollistaa henkilöiden, jotka näkevät itsensä pääasiallisesti yhden näkökulman ilmaisijoina, tieteen tai uskonnon, harjoittaa molempia. Uskonnolliset henkilöt voivat olla myös tieteellisiä. Tiedeihmiset voivat myös olla uskonnollisia, ja monesti uskon idea itsessään kantaa mukanaan monia analyyttisia kuvauksia ja määritelmiä, joihin liittyy paljon uskon alkujuurten tutkimusta. Monet tieteenalat kantavat mukanaan mielikuvituksen kipinää, monenlaisia välittömiä paljastuksia ilman minkäänlaista analyyttista prosessia, joita syntyy konglomeraatti-itsestä, kollektiivi-itsestä. Monet samat menetelmät ovat sovellettavissa sekä tieteen että uskon dikotomioihin luovalla prosessilla, vaikka monet henkilöt ovat sivilisaatiossanne vuosien varrella olleet haluttomia niin myöntämään, joka on syntynyt alkuperäisestä filosofiasta, joka on yksinkertaisesti vain tietoisuutenne katsantokanta.
Mielikuvituksenne luovan tietoisuuden ilmaisemisen työkaluna on aina täydellisen virittäytynyt olemisen värähtelyiohin, joita olette valinneet ilmaista keinotekoisen persoonakonstruktin avulla tässä tietyssä elämässänne. Tällä tavoin se mitä sallitte itsenne havaita mielikuvituksellanne tulee aina edustamaan tietoisuutenne osaa, jota toivotte tai haluatte tutkia minä tahansa hetkenä.
Monet henkilöt ovat hämmentyneitä toden ja epätoden välissä, mielikuvituksessaan. Sallikaa minun käyttää termiä ”mielikuvitus” ja ”fantasia” näistä ideoista puhumiseen. Me emme pidä mielikuvitusta todellisuutena ja fantasiaa epätotena. Me pidämme sekä mielikuvitusta että fantasiaa todellisuutena. Kuitenkin me puhumme tässä siitä mitä voitte luovalla tavalla soveltaa fyysiseen elämäänne, siihen tiettyyn persoonakonstruktiin jonka olette itsellenne luoneet ilmaisemaan tiettyjä tarkoituksia, joita haluatte tässä fyysisessä elämässänne tutkia.
Idea jota me kutsumme mielikuvitukseksi on resonanssivärähtely, joka edustaa niitä tarkoituksia, jotka teidän termein ovat saavutettavissa fyysisessä todellisuudessa, ilmennettävissä koska ne resonoivat harmonisesti niiden ideoiden kanssa, joita varten olette valinneet fyysisiksi syntyä. Fantasia on myös todellista, mutta se ei yksinkertaisesti ole sovellettavissa tähän tiettyyn fyysiseen elämään, vaikka se voi olla sovellettavissa muihin elämiin, olivatpa ne sitten tässä ulottuvuustodellisuudessa tai muissa ulottuvuuksissa tai tietoisuuden tasoilla.
Mitä tulee kykyynne luoda fyysisen todellisuutenne välittömässä läheisyydessä, sallikaa minun huomauttaa, että te ette ole luovuudelle vieraita. Te olette aina luoneet. Oli se ollut sitten negatiivista tai positiivista, molemmat ovat luomisen ideoita. Te ette koskaan voi ”tyriä”. Te luotte aina jotain. Silloinkin kun luotte jotain negatiivista, te ette todella sanan varsinaisessa merkityksessä ole menettämässä otettanne. Te yksinkertaisesti annatte itsellenne mahdollisuuden valita preferenssinne mukaan sitä mikä teistä tuntuu harmonisesti resonoivan sen kanssa mitä haluatte fyysisessä elämässänne.
Ensimmäinen luovuuden esteen purkamisen idea on yksinkertaisesti sallia jokainen idea, jokainen tilanne, jokainen suhde, jokainen esine, jokainen asia, jokainen kohtaaminen, jokainen päivä, jokainen yö, jokainen ajatus, jokainen tunne ja jokainen uskomus todellisuudessanne olla osa valitsemaanne kokemusta niitä tarkoituksia varten, joita varten olette valinneet syntyä fyysisesti tähän nykyiseen elämään.
Idea siitä, että jokin voisi häiritä teitä tai sysätä pois polultanne, on yksinkertaisesti vain luova idea, joka mahdollistaa teille tutkia erillisyyden ideaa Kaikesta Siitä Mikä On. Tämä on ollut olemassaolonne sykli viimeiset 25 tuhatta vuotta. Tämä on se tapa joka teillä on, jopa luovuudessa. Positiivinen ja negatiivinen luovuus käyttävät samoja mekanismeja. Se on yksinkertaisesti katsantokanta, tuomitsemisen ja erillisyyden ideoiden mukaan ottaminen oman itsenne yhtälöön, mikä mahdollistaa teidän tuntea itsenne epäluovaksi, kun jotain negatiivista sattuu elämässänne.
Mitään ei kuitenkaan tapahdu teille. Se kaikki tapahtuu teistä itsestänne lähtöisin. Voitte tietää, että voitte suosia negatiivisia tai positiivisia ilmentymiä, kun annatte itsellenne mahdollisuuden nähdä tämä aktiviteetti sisältänne käsin integroidusta, eikä niinkään polarisoidusta, näkökannasta. Se ei ole mitenkään parempi, tai negatiivinen huonompi, vaan yksinkertaisesti nyt annatte itsellenne mahdollisuuden tunnustaa omassa luovuudessanne, että kaikki on samanarvoista. Tietoisen luomisen idea on siinä, että kaikki todellisuudessanne on samanarvoista kaiken muun kanssa. Silloin voitte olla tietoisesti vapaa luoja.
Preferenssi on suuressa roolissa luomistyössä; sillä te aina tarkastelette asioita, joita haluatte elämässänne tutkia, jostain tietystä näkökulmasta käsin. Sen ei ole pakko olla tuomitsemista; se voi olla yksinkertaisesti pelkkä preferenssi.
Kun polariteetit sulautuvat toisiinsa yhteiskuntanne aloilla, tälle samanarvoisuudelle ja luovuuden vapaudelle preferenssin antaminen mahdollistaa teidän ottaa osaa luovuuteen millä tahansa alalla, ilman että tuomitsevasti oletetaan, että jotkut ideat pitää saada aikaan juuri tietyllä tavalla jotta se voisi toimia.
Toisin sanoin voitte olla moniosaajia. Voitte ilmaista itseänne sinä moniulotteisena olentona joka te olette. Huomaatte, että teillä on sekä uskoa että tieteellistä kyvykkyyttä. Teistä voi tulla filosofi, lääkäri, matemaatikko, maanviljelijä, opettaja, oppija, tutkija. Teistä voi tulla organisaattori, insinööri. Voitte tuntea itsenne, luovuuden samanarvoisuudella, olevan mitä haluatte tässä elämässä.
Tällä tavoin voitte tietää, että luovuutenne ei ole jotain mikä on teistä erillään. Se ei ole pelkkä työkalu jota käytätte tai taito joka teillä on. Se on luonteenne. Te olette luojia. Te olette itse luomakunta. Ette voi tehdä muuta kuin luoda; se on ainoa mitä teette.
Vaikka idea luoisesta on eräässä mielessä täydellistä, sillä se sisältää kaikki asiat joita voidaan koskaan luoda, luotte silti itsenne uutta, koska tämä idea on myös luomakunnassa jotain sellaista minkä voitte luoda uusiksi. Uusiksi luominen on pelkästään kiinni näkökulmasta, joka on jo olemassa; olemassaolon totaliteetista, joka te jo olette. Mitä tahansa totaliteettia sitten valitsettekin tutkia, siitä tulee luomisen idea itsessään; luominen ei lopu koskaan, vaikka paradoksaalista kyllä, siten kuin luomakunnan ymmärrätte, se on jo täydellinen. Sallimus on se tekijä, joka mahdollistaa luomisen täyttää teidät ja universumin. Ei ole tarvetta pakottaa itseään luovaksi. Ota askel taaksepäin, ja näe, että jopa pakottamisen idea on itsessään luova idea, keksintö. Idea siitä, että itsensä pitää pakottaa luomaan. Näin te luotte aina.
Kun olette umpikujassa luovuutenne kanssa, luomisen ilmaisuussa, tajutkaa yksinkertaisesti, että olette antaneet itsellenne mahdollisuuden olla luova tavalla, joka eroaa siitä tavasta miten odotitte luovanne, odotukset yleensä ovat oman itsen tuomitsemista, rajoitteita. Sallimalla tuon umpikujan olla, umpikuja voi näin palvella teitä luovasti.
Jos olette umpikujassa suurimman osan ajastanne, silloin voitte tulkita sen olevan signaali, että ehkäpä te haluaisitte tutkia silloin umpikujaa itsessään, ja silloin umpikujan tutkiminen on luovaa tutkimista, joka vapauttaa teidät umpikujasta, ja näin umpikuja on palvellut tarkoitustaan.
Kun annatte umpikujan palvella tarkoitustaan, se ei ole enää este. Silloin se valaisee tietä, eikä se ole enää pimeä seinä tai este tai musta aukko, jolta se aiemmin tuntui. Se keventää oloa, näyttää todellisen luonteensa ja muuttuu viestiksi, tarkoitukseksi, ideaksi jota halusitte tutkia tässä elämässä.
Mikään ei ole häiriö ennenkuin valitsette sen nähdä häiriönä. Kun hyväksytte ja sallitte kaikkien ideoiden fyysisessä elämässänne olla osa täydellisesti ajoitettua kehityskaarta, jonka olette valinneet kokea, silloin luova virtaus on häiriötön, koska se on se näkökanta ja värähtely, jonka sallitte itsenne nähdä itsessänne.
Luovuus on erittäin paljon kiinni siitä miten näette itsenne. Omakuvanne, idea itsestänne, idea joka haluatte elämässänne olla, sekä se miten suurella vakaumuksella halutte ilmaista sitä ideaa joka haluatte olla, määräävät luovuuden virran kiihtyvyyden, josta voitte olla tietoisia.
Kun jokainen henkilö sallii itsensä alkaa integroida kaikki polariteetit, alkaa sallia jokaisen idean olla jotain, joka palvelee Kaikkea Sitä Mikä On, ja näin myös automaattisesti omaa itseä, luovuuden virta jokaisesta henkilöstä tulee näyttämään siltä kuin se kasvaisi. Se saavuttaa värähtelyn korkeuden, joka on paljon kuin säteilyä, magnetismia jonka jokainen voi aistia, joka houkuttelee kaikkia niitä jotka ilmaisevat luovuuttaan vapaasti, ja kaikki tilanteet, henkilöt, suhteet, informaatio, esineet ja ideat joita vaaditaan alkuvaiheessa luovaan ilmaisuun tulevat vastaan täydellisellä ajoituksella. Se tulee tällöin täyttämään henkilön tarkoituksen ja mahdollistaa palvella muita heijastellen ja peilaten kaikkien muiden luovaa tarkoitusta ja palvelusta.
Tätä kaikkea te teette jokatapauksessa. Mutta te olette suorittaneet näitä palvelun ja peilaamisen ideoita erillisyyden näkökulmasta, kun taas nyt, johtuen tästä muutoksen ajasta planeetallanne, alatte nyt olla halukkaita integroida idean siitä, että voitte tutkia positiivista ilmentämistä, sallimusta, ja integraatiota, ja näin jokainen voi kokea planeetallanne eräänlaisen luovan liikemäärän, jota me kutsumme ekstaattiseksi sattumien räjähdykseksi.
Henkilöt, kun he tuntevat tuottavansa palvelusta muille ihmisille jotka niitä haluavat, automaattisesti sallivat vetää puoleensa informaatiota, joka vaaditaan palveluksen tai tarkoituksen tuottamiseksi, jonka he ovat valinneet tuottaa.
Tämä palvelus tuotetaan kaikille muille yksinkertaisesti sallimalla oman itsen olla tietoisesti se mitä hän tuntee kaikkein eniten olevansa.
Tässä ei ole tuomitsemisen ideaa; ei tarvetta odotuksille. Niinkuin te olette olemassa, siten kuin olette valinneet ilmaista itseänne omalla uniikilla fyysisen persoonan ilmaisullanne, yksinkertaisesti olemalla oma polkunne, yksinkertaisesti olemalla aito oma itsenne, olemalla se minkä tiedätte olevanne, ei se mitä joku muu haluaa teidän olevan, vaan se yksilö joka tiedät olevasi, luovan ilmaisun vapaus tulee olemaan suurin palvelus kaikille muille, sillä ilmaisette täydellisimmin omaa monitahoisen kristallin puolta omasta sivilisaatiostanne. Kun olet täydellisin puoli, ilmaiset itseäsi eniten, silloin annat kaikille muillekin tahoille mahdollisuuden olla se mitä he ovat. He kaikki kykenevät tietämään, nämä muut tahot, että sinä olet, heidän silmissään, täydellisyys, ja voit nähdä itsesi yhteydessä kaikkiin muihin tahoihin, etkä ole eristyksissä, irrallaan.
Luovan ilmaisun vapaudessa sallit itsesi olla täysi ilmaisu tahoista, joka tukee automaattisesti kaikkia muita tahoja yhteiskuntanne kokonaiskristallissa. Lisäksi sinusta itsestäsi tulee oma täydellinen monitahoinen kristallisi, koska jokainen muu taho heijastuu sinusta oman integraatiosi johdosta, ja se sisältää monitahoisuudessaan tietoisuuden omasta moniulotteisuudestasi.
Jokainen teistä holografisesti on täydellisyys ja kaikkien luomakunnan tahojen totaliteetti, kun heijastat jokaista muuta tahoa ja jokaista muuta kokonaiskristallia, mitä muut olennot luomakunnassa ovat. Näin voit tietää, että voit aina ammentaa äärettömästä heijastusten ja ideoiden lähteestä, näistä eri tahoista, joita näet ympärilläsi, ja jotka ovat sinun sisälläsi; ja että luovuuden ja luomakunnan ideoilla ei ole alkua eikä loppua; ne ovat loppumattomia, ne aina heijastavat ulospäin ja sisäänpäin, ikuisesti.
Tämä on ensimmäisen osuuden loppu.
