Usein jokapäiväisessä elämässämme meitä vastaan tulee ilmaisuja kuten ”tilastojen mukaan”, ”todennäköisyys sille, että” tai lääketieteen lempilausahdus ”tutkimukset ovat osoittaneet”. Monta kertaa nämä fraasit toimivat avauksena väitteelle, jolla halutaan vihjata, että koska jotakin on tapahtunut suurimmalle osalle ihmisistä, se tulee tapahtumaan myös sinulle tarkalleen tietyllä tavalla. Tehdessämme meille tapahtuvista asioista olettamuksia tilastojen, galluppien tai vertailujen pohjalta, on helppo sanoa että ajattelemme ”loogisesti”.
Mutta mitäpä jos alkaisimme lähestyä elämäämme vähemmän loogisista ja enemmän luovista näkökannoista? Miten elämämme muuttuisi, jos ajattelisimme vähemmän ”olen realisti, tiedän mitä tutkimus sanoo”-tyylisesti ja enemmän malliin ”minä luon elämäni ajatusteni, uskomusteni ja asenteideni pohjalta”?
On tärkeää ensin tajuta, että molemmat tavat ajatella, looginen ja luova, ovat luonnollisia tapoja, ja niillä on oma paikkansa ihmisen psyykessä. Esimerkiksi asiat, kuten kävely, autolla ajo tai syöminen, ovat loogisella tavalla suoritettuna hyödyllisiä. Kuitenkin lähestyttäessä laajempia aiheita, kuten ihmisenvälistä kanssakäymistä, raha- ja työasioita, ihmissuhteita, ongelmanratkaisua tai suunnitelmia elämän varalle, luova ajattelu voi olla paljon hyödyllisempää selvittämään sen mitä me TODELLA elämältämme haluamme.
Yhteiskunnassa, jossa omien unelmiensa seuraaminen on ei ainoastaan harvinaista, mutta myös ylenkatsottua, ei ole ihme, että niin monet ihmiset luopuvat todellisista tavoitteistaan ja päämääristään ainoastaan asettuakseen epätyydyttävään suhteeseen ja vihaamaansa työpaikkaan, mutta tekevät niitä ainoastaan niiden tarjoaman turvan takia. Ihmiset yrittävät usein pitää yllä status quo’a. He löytävät itsensä tyytymästä olosuhteisiin, jotka ainakin pakottavat heidät kateellisesti kyttäämään naapureitaan vain siksi, että looginen ajattelu kertoo että tämä on se mitä vaaditaan onnelliselta ja antoisalta elämältä.
Kuten Deepak Chopra on sanonut, ”universumilla ei ole rajoja. Sinä asetat rajat universumille odotuksillasi.” Jos me uskomme tämän väittämän olevan totta, silloin voidaan turvallisesti sanoa että jos me ODOTAMME elävämme elämämme kuten olemme aina halunneet, miksemme sitten kykenisi tehdä niin?
Yksittäinen eniten toimintakykyä heikentävä inhimillinen tunne on pelko. Oli se sitten muutoksen pelko, epäonnistumisen pelko, muiden sanomisten pelko tai jopa onnistumisen pelko, pelko on kiistämättä asia numero yksi, joka estää ihmisiä saavuttamasta tavoitteitaan.
Pelko usein naamioituu loogiseksi ajatteluksi. Kun emme ole tarkkoja, pelko juoksentelee yltympäriinsä leimaten asioita ”vaarallisiksi”, tavoitteita ”epärealistisiksi” ja uudenlaista ajattelua ”typeräksi”. Missä vaiheessa rakastamansa unelmaelämän tavoittelusta tuli epärealistista? Miten meistä yhteiskuntana tuli niin väsyneitä, että odotamme elämämme asioiden olevan vähemmän kuin hämmästyttäviä?
Jos emme odota asioiden olevan hienoja, niin mitä toivoa meillä on että asiat joskus olisivat hienoja? Jos me odotamme ja hyväksymme että asiat menevät niinkuin vanhemmilla, ystävillä ja isovanhemmillamme, myymmekö itsemme halvalla loogisen päättelyketjun tähden?
Kun me ajattelemme loogisesti, me vangitsemme itsemme rajoitteisiin. Kun me ajattelemme luovasti, me avaamme itsemme ratkaisuille ja rajoittamattomille mahdollisuuksille. Kun me lähestymme elämäämme luovasta lähtökohdasta, alamme nähdä epäonnistumiset mahdollisuuksina kasvaa ja hakea uutta suuntaa, ja käytämme enemmän aikaa omia lahoja sekä taitoja hyödyntävien pyrkimyksiemme parissa.
Luovat ajattelijat tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä täydellisesti, ja olettavat menestyvänsä sillä he odottavat aina kasvavansa ihmisenä. Tällaiset odotukset ja uskomukset heijastuvat ulkoiseen todellisuuteen. Loogiset ajattelijat odottavat, että asiat menevät niinkuin data on osoittanut, missä luovat ajattelijat tietävät universumin olevan täynnä rajatonta potentiaalia, ja vaikka jokin asia olisi tapahtunut tietyllä tavalla jollekulle, se ei tarkoita että se tulisi tapahtumaan sillä tavalla heille.
On niin tärkeää muistaa, että universumi ei ainoastaan halua sinun olevan onnellinen ja rakastaa omaa elämääsi, vaan että se myös tarvitsee sinun onnellisuuttasi. Sinun lahjasi ja kykysi ovat täydellisen ainutlaatuiset, ja oikein käytettynä ne ovat sinun lahjasi ihmiskunnalle.
Artikkelin alunperin julkaissut Fractal Enlightenment.
