Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe tällä kertaa käsitteli kuoleman hetkeä. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.
Q: Haluaisin puhua siitä mitä tunteita sielu tuntee ruumiin kuoleman yhteydessä, ja odottaako se monia…
A: Voi, monia eri asioita, riippuen niistä uskomuksista jotka olivat läsnä kyseisen elämän aikana. Onko sinulla jotain tiettyä ideaa mielessä?
Q: Mikä on tietoisuutemme kuoleman hetkellä?
A: Se voi olla, jälleen kerran, monia eri asioita; lähtien siitä ettei tiedä olevansa kuollut, aina siihen että juhlii ekstaasissa täydellistä itsensä kuolleeksi tunnustamista! Ja kaikki siltä väliltä on mahdollista. (yleisö nauraa)
Q: No, tuo jättää paljon toivomisen varaa.
A: Paljon toivomisen varaa?
Q: Ehkäpä minun tulee paremmin yrittää suhteuttaa itseni siihen.
A: Erittäin hyvä. Se on ainoa tapa jolla voit suhtautua siihen muutenkaan. (yleisö nauraa) Mistä luulet olevasi tietoinen sitten kun siirryt ei-fyysisyyteen?
Q: Aa…
A: Selvästikin koska kysyit kysymyksen, se on erittäin mahdollista että tulet tietämään että olet kuollut, ensinnäkin. Ja saatat jopa sallia itsellesi mahdollisuuden tunnustaa, että kaikki mitä fyysisessä elämässäsi on tapahtunut meni niin kuin tarkoituksesi sen saneli. Sen että se on palvellut sinua. Ja se sallii sinun sen jälkeen päättää puolestasi haluatko toisen fyysisen elämän vai haluatko kokea todellisuuden jollain todella tasolla.
Q: Kuinka kauan tämä valintaprosessi kestää?
A: Mitä tahansa yhdestä mikrosekunnista miljooniin vuosiin, (yleisö nauraa) jälleen kerran, riippuen suunnitelmistasi.
Q: No, tässä kohtaa, olenko täydellisen tietoinen Ylisielustani ja Korkeammasta Itsestäni?
A: Jälleen kerran, et välttämättä. Jos et edes tiedä olevasi kuollut, miten voisit olla tietoinen niistä tasoista?
Q: (Nauraa) No, Jos voit olla tietoinen noista tasoista elossa ollessasi, tässä elämässä…
A: Kyllä, sitten se on kaiken kaikkiaan todennäköistä että tulet olemaan tietoinen niistä kuoleman hetkellä.
Q: Kuinka niistä voi tulla tietoiseksi kuoleman hetkellä? Miten te tulitte tietoisiksi niistä kuoleman hetkellä kun siirryitte tuolle puolen?
A: Olin niistä tietoinen jo elämässäni.
Q: Miten niistä voi tulla tietoiseksi elämässä?
A: Sallimalla. Luottamalla. Elämällä.
Q: Luottamalla. Selvä. Oletko myös taipuvainen sanomaan ”me” kun vastaatte kysymykseen?
A: Kyllä.
Q: Kuka on ”me”?
A: Kaikki meistä. (yleisö nauraa) Se on sivilisaationi idea ajoittain. Joskus se on idea kaikista niistä sivilisaatioista joiden kanssa me olemme kontaktissa, joka muodostaa sen mitä me kutsumme Liitoksi. Joskus se on teidän ja meidän maailmojemme, sekä monien muiden maailmojen, kollektiivinen tietoisuus yhdessä. Se yksinkertaisesti riippuu käynnissä olevasta interaktiosta.
Joskus sanon ”minä” aivan kuin nyt. Joskus sanon ”me”. Ja joskus sanomme ”me”. Sillä tällä tavoin muodostaessani yhteyden edessänne olevaan fyysiseen kanavaan, monesti tällä tavoin, minä ja me sallimme tuolloin olla, ajoittain, minulla aina yhteiskuntaani olevan yhteyden olla tärkein asia informaatiossa; koska se merkitsee eniten läpi tulevan informaation laadun ja kontekstin kannalta. Onko siinä kaikki?
Q: Kyllä, kiitos.
A: Kiitos.
