Demokratiassa idea lakkaa kuulostamasta hullulta heti kun kaikki vaaliehdokkaat ovat hyväksyneet sen. Tällä mittarilla vuosi 1980 oli vuosi jolloin amerikkalaiset hyväksyivät mahdollisuuden että ihmiset eivät välttämättä olekaan ainoa älyllinen elämänmuoto universumissa. Tämä siksi koska molemmat tuon vuoden ehdokkaista, Jimmy Carter ja Ronald Reagan, sanoivat että heillä on ollut elämän mullistavia kohtaamisia tuntemattomien lentävien esineiden kanssa jossain kohtaa elämässään.

Seuraavassa tiivistelmä siitä mitä tiedämme presidenttien Carter ja Reagan kolmannen asteen kontakteista ja kuinka nämä episodit vaikuttivat heidän mielipiteisiinsä paikastamme kosmoksessa.

Vuonna 1969 senaattori Jimmy Carter valmistautui puhumaan Georgiassa kun hänen kollegansa näytti hänelle jonkin leijuvan matalalla horisontin yläpuolella. Siellä hän väittää nähneensä kirkkaan esineen joka muutti väriään useita kertoja ja hävisi sen jälkeen yötaivaalle. Carter oli niin vakuuttunut näkemästään että hän kieltäytyi perumasta puheitaan vaikka hänen poliittinen uransa lähti käyntiin. Vuonna 1971 toimiessaan Georgian kuvernöörinä hän täytti kysymyslomakkeen tapauksesa, ja hieman surrealistisena hetkenä presidenttikampanjansa aikana lupasi tehdä ”jokaisen tiedonjyvän joka tästä maasta löytyy UFO-havainnoista julkisesti saataville kansalle ja tiedemiehille”. (PDF) Kun hän astui virkaan, Carter kuitenkin rikkoi lupauksensa vedoten yksinkertaisesti ”puolustussyihin”.

Carterin seuraajalla Valkoisessa Talossa oli vielä enemmän ensikäden kokemusta UFOista. Ronald Reagan sanoi nähneensä kahdesti selittämättömiä aluksia Kalifornian taivaalla. Jälkimmäisessä, enemmän julkisessa tapauksessa vuonna 1974, hän ja kolme matkustajaa yksityiskoneessa huomasivat kirkkaan valon Bakersfieldin taivaalla. Reagan myöhemmin kertoi reportterille että hänen pilottinsa seurasi mystistä valoa ennenkuin se yhtäkkiä ”suuntasi ylös taivaisiin”. Kuten Carter, tämä tapaus on ilmeisesti vaikuttanut jonkin verran Reaganin poliittiseen ajatteluun. Vuoden 1987 puheessaan YK:lle hän teki kuuluisan ennustuksensa, että mahdollisesti vaadittaisiin ”maan ulkopuolinen uhka” pakottamaan maapallon valtiot tekemään yhteistyötä.

Vaikka emme koskaan saakaan tietää tarkkaan mitä presidentit Carter ja Reagan näkivät noina kohtalokkaina iltoina, yksi asia on varmaa: vuoden 1980 vaalit osoittivat maailman johtajien molemmilla puolilla aitaa olevan samaa mieltä siitä että emme ole yksin universumissa.

Artikkelin julkaissut Educating Humanity.