Onko avaruusolentoja olemassa? Kumoaisiko älyllisen Maan ulkopuolisen elämän löytäminen Raamatun? Joutuisiko Kristus elämään ja kuolemaan useissa eri maailmoissa pelastaakseen langenneet avaruusolennot?
Nämä ovat sen sortin kysymyksiä, joita kristilliset spekulatiiviset fiktiokirjailijat ja eksoteologit ovat pohtineet vuosisatoja. Vaikka Raamattu tekee Maan ulkopuolisesta elämästä erittäin epätodennäköistä, jotkut kristilliset johtajat kertovat seurakunnalleen, että Raamattu sanoo, että Pyhä Teksti tekee avaruusolennoista mahdottomia ja että itse asiassa elämän puuttuminen muualta universumista on ennuste Raamatun maailmankuvasta. Tämä on pahimman sortin ylilyönti. Tähän mennessä suurin osa teistä on lukenut postaukseni, jossa vastataan tri. Danny Faulknerin artikkeliin “Onko usko Maan ulkopuoliseen elämään harmitonta?”, jossa tri. Faulkner antaa kaikkein viimeisimmän esimerkin hänen loogisesta loikastaan “erittäin epätodennäköisestä” “Raamatun ennusteeksi.” Jos et vielä ole sitä lukenut, voit lukea sen täältä. Erityisesti koska vastaukset Answers-lehti mainostaa samaa argumenttia uudessa planetaarioesitelmässäään nimeltä Avaruusolennot: Faktaa vai Fiktiota?
Postaukseni sai aikaan paljon vastustusta ja hieman jopa naurua. Se ei yllättänyt minua. Täysin odotin, että jonkinlaista kalabaliikkia syntyy sitä ideaa vastaan, että Raamattu ei ole täysin kristinuskoa vastaan, mutta sitä en odottanut konservatiivikreationisteilta, että he tyrmäisivät täysin argumenttini ENNEN kuin he edes lukivat sitä! Nämä ovat ihmisiä, joiden pitäisi puolustaa samaisen Raamatun auktoriteettia, ja he sanovat: “Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.” (Sananlaskut 18:13) ja samalla tavoin “Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio” (Johannes 7:24). Jotkut heistä ovat myöntäneet, että he eivät vaivautuneet lukemaan sitä ja että he olivat vain silmäilleet sen nopeasti läpi ennen kuin alkoivat syytää vastalauseita, joihin olin jo ottanut kantaa artikkelissani. Toiset yksinkertaisesti näyttivät todeksi etteivät he olleet lukeneet sitä kun he eivät kyenneet huomioimaan vastauksiani.
Perustuen pelkkään otsikkoon minulle lähetti kristityt sähköpostia kysyen minulta uskoinko avaruusolentoihin. Eräs heistä jopa kysyi minulta olinko edelleen kristitty, koska hänelle koko idea avaruusolennoista oli todistusaineistoa ateistisesta evoluutiouskosta. Toiset esittivät todella, todella huonoja argumentteja kuten “Eeva oli kaiken eläväisen äiti, joten mikään avaruusolento ei ole mahdollinen koska hän eli Maapallolla.” (Mitä?! Eikö kukaan opeta enää ottamaan kontekstia huomioon.) Minulle kertoivat kristityt, että jos vain olisin lukenut Gary Batesin kirjan Alien Intrusion, ymmärtäisin mikä meni pieleen. Useat esittivät, että avaruusolennot ja UFOt olivat demoneita tai langenneita enkeleitä, erityisesti ihmiset, jotka olivat lukeneet Batesin kirjan. Todettakoon, että minä olen lukenut Alien Intrusionin ja sen loogiset virhepäätelmät ovat innostaneet minua kirjoittamaan kirjan Strangers and Aliens sen vastineeksi.
Mutta kukaan näistä kavereista ei nähtävästi ollut lukenut artikkelia, joten he vimmatusti vastustivat sitä, koska he jatkuvasti inttivät että sanoin ihmisille, että kristittyjen tulisi uskoa avaruusolentoihin. Todettakoon, pointtini oli että vaikka avaruusolennot todennäköisesti eivät ole olemassa, kristittyjen ei tulisi olla dogmaattisia sellaisesta asiasta josta Raamattu on täysin hiljaa. Jälleen kerran kukaan ei tuntunut tajuavan pointtiani, koska he olivat liian kiireisiä yrittäessään kertoa minulle sitä, että Raamattu sanoo ettei avaruusolentoja ole olemassa.
Olemmeko me menettäneet kyvyn käydä mielekästä keskustelua?
Pelkoni on, että me olemme hylänneet kriittisen ajattelun auktoriteettiuskon mukavuuden sijasta. Vaikka voimakkaasti olen eri mieltä hänen kreationismin arviostaan, en voi mitään sille että Roger Ebert oli oikeassa kun hän oli huolissaan, että:
“Me saatamme olla poistumassa ironian aikakaudelta ja astumassa herkkäuskoisuuden aikakauteen. Huonontuneen keskittymiskyvyn ja jatkuvan tyydytyksen aikakautena, webbisurffauksen ja sekunneissa laskettavien elokuvien opettamana me absorboimme sen sijaan että me miettisimme. Me haluamme kahmia kaiken ruuan lautaselta, sen sijaan että me tarkastelisimme jokaista palaa. Me hyväksymme, emme valikoi.”
Itse asiassa kaikkein yleisimmät minulle esitetyt vastaväitteet voidaan kategorisoida seuraavasti:
Argumentit auktoriteetista. “Sinun on vain luettava Alien Intrusion.” Tämä on aika tavalla sama taktiikka millä me lyttäämme evoluutiouskovaiset kun he kertovat meille, että jos me vain lukisimme tieteen oppikirjan niin me viimeinkin ymmärtäisimme evoluutiota. (Me ymmärrämme sitä ihan hyvin; vastalauseemme ei perustu tietämättömyyteen.)
Argumentit irrelevanteista päätelmistä. Irrelevantti päätelmä on looginen päättelyvirhe, jossa jonkun argumentti voi itsessään olla validi mutta se ei vastaa kysymykseen. Pääasiallinen esimerkki on argumentti siitä, että modernien UFO-havaintotarinoiden “avaruusolennot” ovat todennäköisesti langenneita enkeleitä. Tämä argumentti itsessään on validi, mutta se ei vastaa kysymykseen onko Maan ulkopuolista elämää ylipäätään olemassa.
Syyllisten joukossa. Polarisoitu vastarinta perustuen ideaan siitä, että avaruusolennot ovat evolutionaarinen konsepti tai että uskomus avaruusolentoihin liitetään UFO/abduktioilmiöön ja/tai langenneisiin enkeleihin ja saatanalliseen petkutukseen. Tämä tunnetaan myös nimellä kaivon myrkyttäminen. Evoluutioteoreetikoilla voi olla näitä mielipiteitä, mutta se ei tarkoita että ne olisivat vääriä. Esimerkiksi evoluutioteoreetikot ja kreationistit yhtä lailla pitävät todellisina ilmiöinä adaptaatiota, lajien syntyä, mutaatioita ja muita havaittavia biologisia muutoksia. Me olisimme typeryksiä jos me kieltäisimme nämä yksinkertaisesti siksi, että evoluutioteoreetikot pitävät niitä tosina. Samalla tavoin kysymys siitä ovatko avaruusolennot olemassa on täysin irrallaan siitä kysymyksestä ovatko avaruusolennot vierailleet tällä planeetalla ja kuka voisi olla UFO/abduktioilmiön taustalla jos avaruusolennot eivät ole. Jos sanoo avaruusolentojen olevan langenneita enkeleitä, se on yritys sivuuttaa suuri kysymys Maan ulkopuolisesta elämästä antamalla sille negatiivinen mielleyhtymä saatanallisen petkutuksen avulla, jonka me uskomme liittyvän ideaan siitä että avaruusolennot olisivat voineet vierailla Maassa.
Argumentit hiljaisuudesta. “Raamattu ei mainitse avaruusolentoja, täten avaruusolentoja ei ole olemassa.” Nämä ovat tyypillisiä reduktionistisia väitteitä siitä, että Raamatun geosentrinen fokus jättää ulkopuolelle mahdollisuuden elämälle ulkoavaruudessa. “Jumala loi taivaat ja maan ihmisen hyväksi…” Tämä tyypillisesti yhdistetään argumenttiin epäuskosta, kuten ylempänä mainittiin. Variantti tälle argumentille on, että Jeesus kuvattiin Viimeisenä Aatamina, ei Viimeisenä Vulkaanina. Toinen versio on usein toistettu kommentti siitä, että Jeesus inkarnoitui Jumala-ihmisenä, ei Jumala-Klingonina tai Jumala-Vulkaanina. Doktriini siitä, että Jeesus on Jumala-Ihminen on tarpeellinen päätelmä Raamatun tekstistä. Se seikka, että Raamattu on hiljaa avaruusolennoista ei tarkoita etteikö Hän olisi inkarnoitunut muihin maailmoihin.
Argumentit tietämättömyydestä väärän dilemman muodossa. “Me emme ole löytäneet mitään todisteita avaruusolennoista, siksi ne eivät ole olemassa.” Muistakaamme, että todisteiden puute ei ole todiste niiden puuttumisesta. Me saatamme löytää sellaisia todisteita tulevaisuudessa.
Argumentit henkilökohtaisesta epäuskosta. “Mikä tarkoitus Jumalalla mahdollisesti on avaruusolentojen luomiselle toisiin maailmoihin?” Maan ulkopuoleisen elämän olemassaolo ei riipu siitä kykenetkö määrittämään sen mikä tarkoitus Jumalalla saattaisi olla sen luomiselle. Sanon tämän nyt, että jos me löydämme elämää Maan ulkopuolelta, sillä on tarkoituksensa [Salomon Saarnaaja 3:1].
Vetoomukset tasa-arvoon. Vetoomus tasa-arvoon on virhepäätelmä perustuen oletettuun tasa-arvon oletukseen. “Jos langenneita avaruusolentoja on olemassa, jos ne eivät ole Aatamin verenperillisiä, niitä ei Kristuksen uhrautuminen voi pelastaa. Kuulostaako se reilulta?” Valitettavasti Raamattu vastaa tähän kysymykseen eräällä kaikkein sivuutetuimmista raamatunkohdista tähän maalliseen kysymykseen, “Entpä ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta tai Evankeliumista?” Roomalaiskirje 9:14-25 muistuttaa meitä siitä, että Jumala on itsevaltias, ja Hän on armollinen kenelle tahtoo ja Hän paaduttaa kenet tahtoo. Tässä Hän on vanhurskas, juuri siksi koska on mahdotonta tuomita Luoja siitä että hän on luonut sinut. Jumalan tahto perustuu hänen kaikkitietävyyteensä, ja vain Jumala on tarpeeksi viisas tietääkseen kaiken syyt. Jos langennutta Maan ulkopuolista elämää on olemassa, sillä ei ole väliä onko se meidän mielestämme reilua. Vielä tärkeämpänä havaintomme epäreiluudesta ei millään tavalla estä mahdollisuutta Maan ulkopuoliselle elämälle, langenneelle tai muullekaan.
Non sequitur. Jotkut argumentit ovat virhepäätelmiä koska niiden johtopäätökset eivät luonnollisesti seuraa argumentin premissistä. Me tyypillisesti näemme argumentin älykästä Maan ulkopuolista elämää vastaan perustuen Aatamin lankeemuksen vaikutuksien laajentamiseen koko universumiin Valtakuntamandaatin avulla. Tämä on totta. Ongelma tulee kun he inttävät, että lankeemuksen vaikutukset väistämättä tarkoittavat, että älykkääseen Maan ulkopuoliseen elämään, jolla on oma henkinen aspektinsa, liitettäisiin Aatamin syntiluonne näiden vaikutusten lisäksi, joista loppu epäaatamillinen luomakunta kärsii. Tämä liitetty syntiluonne sitten vaatisi, että Jeesus syntyisi ja uhrautuisi avaruusolentojen maailmoissa heidän pelastuksekseen. Ja kuitenkin siitä ei seuraa, että vain koska nämä älykkäät Maan ulkopuoleiset avaruusolennot kärsivät lankeemuksesta, he myös kärsisivät siitä mitä usein kutsutaan lankeemuksen “henkisiksi vaikutuksiksi” [eli erkaantumisesta Jumalasta, irstaudesta jne.], joita voidaan tarkemmin kuvata lankeemuksen “verivaikutuksiksi”. Pitäkää mielessä, että synnistä ei ole ulospääsyä ilman verenvuodatusta, juuri siksi koska Aatamin ja hänen jälkeläisiensä päälle asetettiin kirous. Kristusta vaadittiin inkarnoitumaan heimolais-pelastajana antamaan anteeksi Aatamin synnit ja puhdistamaan hänen verilinjansa. Avaruusolennot, jotka eivät ole sukua Aatamille, eivät myöskään tarvitsisi pelastusta vaan enemmänkin mahdollisuutta pelastukseen.
Argumentit erikoisvetoomuksista. “Jumala teki ihmisen Hänen kuvakseen, ei avaruusolentojen.” Tässä oletetaan, että Jumalan kuvaksi luominen on synonyymi sille, että olisi myös mieli ja henkinen luonne; jotkut tämän Jumalankuvaksi luomisen määritelmistä sanovat, että Raamattu ainoastaan kirjaa että Jumala loi ihmisen hänen kuvakseen, ei avaruusolentojen kuvaksi (argumentti hiljaisuudesta), ja että älykkäät ja henkiset avaruusolennot olisivat Raamatun maailmankuvan mukaan mahdottomia. Mikä tekee tästä tapauksesta erikoisen vetoomuksen on, että enkelit ovat tämän määritelmän ulkopuolella. Jos äly ja henkinen luonne ovat se, mitä ihmisen kuvaksi luominen tarkoittaa, silloin enkelit varmasti menevät siihen¹ yhtä paljon kuin ehdotetut avaruusolennotkin. Tämä on merkittävää koska langenneet enkelit eivät tunnu tarvitsevan pelastusta, tai kärsimään kuolemaa. Tämä viittaa siihen, että joko Jumalan kuvaksi tarkoittaa jotain muuta kuin älykkääksi ja henkiseksi luomista, tai että ainoa kuvan kanta, jolta vaaditaan veriuhri hänen synneistään, on sellainen joka on perinyt Aatamin lankeemuksen verivaikutukset.
Lainauksen louhinta. Tämä on virhepäätelmä, jossa joku lainaa raamatunkohtaa ja soveltaa sitä tavalla, joka on väärässä kontekstissa aiotun tarkoituksen kanssa. Konteksti on tärkeää, erityisesti kun me käsittelemme Raamattua. Esimerkiksi jotkut kristityt puolustavat avaruusolentoja vastaavia kantojaan lainaamalla 1 Mooseksen kirjaa 3:20: “Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti” ja sitten he väittävät, että tämä osoittaa vääräksi idean Maan ulkopuolisesta elämästä koska hän eli täällä Maassa. Biologisesti kun puhutaan, Eeva oli ainoastaan kaikkien eläväisten ihmisten äiti, raamatunkohta ei todellakaan sano sitä, että hän oli kaikkien elävien olentojen, kuten mehiläisten tai punajuurten tai gasellien, äiti, eikö? Joten jos tuo tulkitaan kirjaimellisesti, tämä jae sanoo, että hän oli kaikkien ihmisten äiti, jos kuvainnollisesti, Eevaa kutsuttiin kaikkien äidiksi siinä mielessä kuin joku voi sanoa olevansa lemmikkinsä äiti tai siinä mielessä kuin me saattaisimme kutsua häntä luomakunnan kuningattareksi tai Aatamia luomakunnan kuninkaaksi. Symbolisessa mielessä Eeva olisi silti kaikkien elävien olentojen äiti, jopa Maan ulkopuolisten elämänmuotojen.
…
Voisin jatkaa vielä vaikka miten. Kaikki nämä loogiset virhepäätelmät ovat niiden ihmisten tekemiä, jotka yrittävät kertoa meille, että vaikka Raamattu on hiljaa Maan ulkopuolisen elämän asiasta, me voimme varmasti sanoa että se ei perustu raamatullisiin periaatteisiin. Vaikka minusta Maan ulkopuolisen elämän käsite, erityisesti älykäs sellainen, on äärimmäisen epätodennäköistä, ohjeistan varovaisuuteen siinä ettei esitettäisi dogmaattisia lausuntoja sellaisista kohdista mistä Raamattu on hiljaa. Erittäin epätodennäköisen ja varmasti epätodennäköisen välillä on todella suuri ero, ja tässä tapauksessa vaadittaisiin kaikkitietävyyttä tietämään täydellä varmuudella, että avaruusolennot eivät ole olemassa. Jos sanoo ihmisille, että Raamattu sanoo jotain jostain mistä sillä ei ole melkein mitään sanottavaa, asettaa mahdollisesti kompastinkiven koko Evankeliumin sanomalle jos meidän kieltämämme asia osoittautuukin loppujen lopuksi olevan totta ja olemassa.
Eräs syy sille miksi esitän että kristittyjen kannattaisi harjoittaa vahvaa varovaisuutta kun he julistavat onko Maan ulkopuolista elämää olemassa vaiko ei on, että kirkko kuvataan raamatullisesti totuuden pylvääksi ja perustukseksi [1 Timoteus 3:15]. Me palvelemme Häntä joka on tie, totuus ja elämä [Johannes 14:6], Jolta tulee armo ja totuus [Johannes 1:17]. Me tiedämme tämän. Meitä myös usein muistutetaan, että meidän tulisi puhua totta rakkaudella [Efesolais 4:15].
Ja kuitenkin jotkut kristityt yrittävät tukea tiettyjä väitteitä totuudesta huonolla logiikalla, vaikka he käskevät meidän pitää silmät auki sellaisista virhepäätelmistä evoluutioteorioiden argumenteissa? Totuutta ei rakenneta loogisille virhepäätelmille. Me emme voi olla niitä pylväitä ja perustuksia totuudelle joita meidän tulisi olla, jos me rakennamme doktriinimme tai Raamatun ennustukset loogisille virhepäätelmille. Voi olla, että avaruusolennot eivät ole olemassa; me emme kehtaa tukea dogmaattista maailmankuvaa siitä, että tämä väite esitetään sellaisiin virhepäätelmiin nojaten.
Nykypäivänä me kaikki etsimme valmiiksi taputellun vastauksen varmuutta. Me kaikki haluamme jotain johon tarrautua kiinni. Ehkä todellisin syy sille miksi Raamattu on hiljaa avaruusolentojen asiasta on, että se ei kosketa meitä. Sen sijaan, että tehtäisiin dogmaattisia väitteitä jostain mistä Raamattu ei selvästi esitä kantaansa, ehkäpä näiden hyvää tarkoittavien kristittyjen tulisi jättää avaruusolentojen aihepiiri tieteiskirjailijoille niinkuin minä olen.
Viitteet:
- Bodie Hodge on huomauttanut, että me emme voi dogmaattisesti sanoa enkelien olevan luotu Jumalan kuvaksi juuri mainitsemastani syystä. Katso https://answersingenesis.org/angels-and-demons/were-angels-created-in-the-image-of-god/.
- Tri. Jason Lisle on kirjoittanut kirjan loogisista virhepäätelmistä, joita pitää silmällä evoluutioteoriassa: Discerning Truth. Ironisesti hän tekee joitain näistä samoista virheistä kun hän sanoo, ettei Maan ulkopuolista elämää ole moleassa. Esimerkiksi katso hänen argumenttinsa kappaleessa 18 [“Are ETs & UFOs Real?”] kirjassa New Answers Book: https://answersingenesis.org/astronomy/alien-life/are-ets-ufos-real/
Artikkelin julkaissut exotheology.org
