Richard Doty kertoi harvinaisessa tilaisuudessa 8.6.2024 oman versionsa Bennewitzin tarinasta

kirjoittanut Norio Hayakawa, 9.6.2024

Keväällä 1979 Paul Bennewitz teki havaintoja UFOista Manzanon asevarastoalueen yllä. Paul asui aivan Manzanon varastoalueen ulkopuolella. Paul asensi videokamerat, Canon AE-1 -laitteen, jossa oli zoom-objektiivi, infrapunakameran ja muita tieteellisiä mittalaitteita. Paul suuntasi nämä laitteet kohti Manzanon varastoaluetta ja Kirtlandin ilmavoimien tukikohdan ja Albuquerquen kansainvälisen lentokentän aktiivista kiitorataa. Paul vietti useita päiviä viikoittain tallentaen outoja valoja ja keräten tieteellisiä lukemia Manzanon alueelta. Kerättyään nämä tiedot Paul otti yhteyttä erääseen eläkkeellä olevaan USAF:n everstiin, joka asui hänen lähellään. Paul raportoi joistakin näistä havainnoista myös APRO:lle (Aerial Phenomena Research Organization) , jonka päämaja sijaitsee Tucsonissa, Arizonassa. Paul oli erittäin huolissaan siitä, että nämä alukset voisivat olla vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle. Paul oli myös tekemisissä ”avaruusolentojen sieppausten” kanssa. Paul otti lopulta yhteyttä majuri Ernie Edwardsiin, Manzanon tukikohdan 1608. turvallisuuspoliisilaivueen komentajaan.

TÄSSÄ ON NYT HÄNEN PUOLENSA TARINASTA, HÄNEN PROJECT SEVEN LAMBS -DOKUMENTTINSA MUKAAN. Kaikki hänen lausuntonsa ovat lainausmerkeissä:

“Majuri Edwards oli aluetta vartioineen USAF:n henkilöstön ryhmän komentaja. Majuri Edwards otti sen jälkeen yhteyttä minuun, joka olen vastavakoilu-upseeri ilmavoimien erityistutkimusvirasto AFOSIssa, 7. piiri, Kirtlandin lentotukikohta. AFOSI aloitti Paul Bennewitzin hankkimien valokuvien ja tieteellisten tallenteiden tutkimisen. Laadin raportin tästä tapauksesta ja lähetin sen AFOSI:n päämajaan. Esimieheni käskivät minua haastattelemaan Paulia. Järjestin Paul Bennewitzin haastattelun…” 

”AFOSI:n päämaja pyysi Paulilta lisätietoja. Järjestettiin toinen tapaaminen. Mukanani toisessa haastattelussa oli Jerry Miller, GS-15, ilmavoimien testaus- ja arviointikeskuksen tekninen asiantuntija. Hän oli myös entinen Bluebook-tutkija, Tutkittuaan ilmavoimille, DIA:lle ja NSA:lle lähetetyn aineiston AFOSI luokitteli tiedot Top Secret-Silent Star -luokkaan. Ennen toista tapaamista minulle annettiin huippusalainen turvallisuusbriiffi, joka koski NSA:n toimintaa. Toisen haastattelun aikana Paul näytti meille tarkalleen, miten hän keräsi kaikki valokuvansa ja tieteelliset lukemat. Paul toimitti meille lisätodisteita kokoelmistaan.”

MYRNA HANSENIN TAPAUS. Yksi Bennewitzin löytämistä UFO-siepatuista oli Myrna Hansen, jonka hän oli järjestänyt Wyomingin yliopiston tohtori Leo Sprinklen hypnoottisen regression alaiseksi. Hypnoosissa hän väitti, että hänet oli kaapattu vuonna 1979 yhdessä poikansa kanssa ja viety Dulcen tukikohtaan. Hän kertoi, että ihmisiä oli laitettu kylmävarastoon ja että suuret sammiot olivat täynnä karjan jäännöksiä ja ihmisen ruumiinosia. Nämä olivat Bennewitzin toiminnan kiistanalaisin näkökohta, mutta yhdistettynä elektronisiin kuunteluihinsa, videotallenteisiinsa ja yhteydenottoihinsa hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että ne sopivat avaruusolentoharhautusten yleiseen kuvioon, vastuuseen karjan silpomisesta ja kaapattujen siviilien massiivisista ihmisoikeusloukkauksista.”

ORBITAPAUS PAULIN TALOSSA, FOUR HILLSIN ALUEELLA ALBUQUERQUEN KAAKKOISOSASSA. Jerry Miller, agentti Adsit ja minä osallistuimme illalliselle Paulin talossa. Illallisen jälkeen, istuessamme Paulin olohuoneessa, me kaikki havaitsimme kirkkaan orbin. Orbi liikkui olohuoneen alakulmasta ylös kattoon. Sitten orbi liikkui huoneen yläpuolella ja pysähtyi suoraan Paulin yläpuolelle. Paul huomautti: ”Katsokaa, mihin ne pystyvät”. Valopallo jatkoi liikkumistaan huoneen ympäri vielä 10 minuuttia. Sitten orbi katosi kattoon. Emme löytäneet mitään selitystä tälle pallotapahtumalle.”

”Soitin Paulille hänen toimistoonsa, Thunder Scientific Corporation Labsiin. Sovimme haastattelun hänen toimistoonsa. Paul kertoi minulle kiinnostuksensa UFOihin, muukalaisteknologiaan ja karjan silpomiseen. Hän tapasi Carolyn Nettlesin, USAF:n tiedustelupalvelusta eläkkeelle jääneen.”

”Paul tapasi Tamara Lindcroftin, DIA:n virkamiehen, joka työskenteli Albuquerquen kenttätoimistossa (650. Yhdysvaltain armeijan tiedustelupalvelu)”.

”Karjan silpomista koskevan henkilökohtaisen tutkimuksensa aikana Paul tapasi konstaapeli Gabe Valdezin, New Mexicon osavaltion poliisin. Paul sekaantui Myrna Hansenin väitettyyn ufokaappaukseen.”

”Palasin AFOSI-toimistoon ja kerroin esimiehelleni majuri Thomas Tzehille Paul Bennewitzin haastattelusta. Majuri Thomas Tzehin  28. lokakuuta 1980 allekirjoittamassa virallisessa raportissa, joka myöhemmin julkaistiin tietopyynnön perusteella, majuri Tzeh kirjoitti: ”26. lokakuuta 28. lokakuuta 1980 SA (erikoisagentti) Doty haastatteli KAFB:ssä sijaitsevan ilmavoimien testaus- ja arviointikeskuksen tieteellisen neuvonantajan Jerry Millerin (GS-15) avustuksella tri Bennewitziä. Bennewitziä hänen kotonaan Four Hillsin alueella Albuquerquessa, joka on Manzanon tukikohdan pohjoisrajan vieressä – – Tohtori Bennewitz on tehnyt itsenäistä tutkimusta ilmailmiöistä viimeisten 15 kuukauden ajan. Tohtori Bennewitz on myös tuottanut useita elektronisia nauhoja, joiden väitetään osoittavan, että Manzanon/Coyoten alueelta lähtee voimakkaita sähkömagnetismin jaksoja. Tohtori Bennewitz esitti myös useita valokuvia lentävistä esineistä Albuquerquen alueen yllä. Hänellä on useita elektronisia valvontalaitteita suunnattuna Manzanoon ja hän yrittää tallentaa korkeataajuisia sähköisiä sädepulsseja. Tohtori Bennewitz väittää, että nämä ilma-aluksen kohteet tuottavat näitä pulsseja. Analysoituaan tohtori Bennewitzin keräämät tiedot Miller kertoi, että todisteet osoittavat selvästi, että filmille on saatu jonkinlaisia tunnistamattomia ilmaobjekteja; mitään johtopäätöksiä ei kuitenkaan voitu tehdä siitä, aiheuttavatko nämä kohteet uhkaa Manzanon/Coyote Canyonin alueille.”

”Kun AFOSI ei ryhtynyt mihinkään toimiin, Bennewitz otti yhteyttä silloiseen New Mexicon senaattoriin Harrison Schmittiin, joka vaati saada tietää, miksi Bennewitzin väitteitä ei tutkittu.” (Albuquerquen kirjastossa järjestettiin julkinen kokous tästä asiasta vuonna 1979. Tähän kokoukseen osallistui yli 150 ihmistä, pääasiassa karjankasvattajia New Mexicon pohjoisosista, mukaan lukien toimisto Gabe Valdez, New Mexicon osavaltion poliisi ja Paul Bennewitz. Myöhemmin Uuden Meksikon osavaltio määräsi Gabe Valdezin Dulcen alueen vastuuhenkilöksi tutkimaan karjan silpomistapauksia. Osavaltio antoi Valdezille ja hänen perheelleen talon Dulcessa asumista varten).

”William L. Moore (Bill Moore). Bennewitzin työ oli herättänyt paljon huomiota ja johti pian AFOSI:n salaisiin ponnisteluihin hänen mustamaalaamiseksi. Vuonna 1989 Mutual UFO Network (MUFON) -konferenssissa tunnettu UFO-asiantuntija William L. Moore (Bill Moore) aiheutti kohua, kun hän ilmoitti avoimesti, että hänet oli vuonna 1982 otettu mukaan tähän pyrkimykseen ja että hän alkoi välittää Bennewitzin toimintaa koskevia tietoja AFOSI:lle ja että hänellä oli osuutensa Bennewitzin tietojen syöttämisessä. Moore kuvaili tapahtumaa seuraavasti: ”Kun tulin mukaan Bennewitziin kohdistuvaan disinformaatio-operaatioon…., minusta näytti siltä,,,,, että olin melko ainutlaatuisessa asemassa. Siellä olin jalka… ovella salaisessa vastavakoilupelissä, joka antoi kaiken vaikutelman, että se liittyi jotenkin suoraan hallituksen korkean tason ufohankkeeseen, ja päätellen niiden ihmisten asemasta, joiden tiesin olevan suoraan mukana siinä, sillä oli varmasti jotain tekemistä kansallisen turvallisuuden kanssa!”. En missään nimessä aikonut antaa tilaisuuden mennä ohitseni oppimatta edes jotain siitä, mistä oli kyse. Pelasin disinformaatiopeliä ja likaisin käteni vain riittävän usein saadakseni prosessia ohjaavat tahot uskomaan, että tein juuri sitä, mitä he halusivat minun tekevän, ja samalla jatkoin kaivautumista matriisiin oppiakseni mahdollisimman paljon siitä, kuka sitä ohjasi ja miksi.

“Mooren julkinen ilmoitus vahvisti, että Bennewitz oli ainakin osittain onnistunut valvomaan elektronisesti ET:n aluksia alueella, kommunikoimaan ET:iden kanssa Dulcen tukikohdassa ja valvomaan ET:iden hallintaa alueella kaapattujen henkilöiden suhteen. Tämä saattaa auttaa selittämään, miksi AFOSI aloitti voimakkaan salaisen toiminnan Paul Bennewitzin mustamaalaamiseksi. AFOSI:n kampanjan perusstrategiana oli antaa ymmärtää, että Bennewitzin väitteiden törkeimmät seikat – Dulcen tukikohta paikkana, jossa ihmisiä kaapattiin geneettisiä kokeita varten, sijoitettiin kylmävarastoon ja jopa käytettiin ET:iden ravinnonlähteenä – olivat pikemminkin disinformaatiota kuin tarkkoja raportteja ET:iden läsnäolon luonteesta Pohjois-New Mexicon alueella. Moore väitti, että kun hän tapasi Bennewitzin vuonna 1982, suurin osa Bennewitzin tiedoista oli jo AFOSI:n syöttämää disinformaatiota.”

“Tohtori Bennewitzin päämajaan lähettämät tiedot tutkittiin useissa muissa virastoissa, kuten USAF:n tiedustelupalvelussa, DIA:ssa ja . AFOSI:n päämaja ilmaisi olevansa erittäin kiinnostunut asiasta. Sain AFOSI:n esikunnalta yksityiskohtaisen viestin Paulin aineistosta. Päämaja oli pääasiassa kiinnostunut palloista, jotka havaitsimme Paulin talossa.”

“Paulin uskottiin siepanneen erittäin salaisia signaaleja NSA:n laitoksesta Kirtlandissa. Minulle annettiin täydet valtuudet jatkaa tutkimuksiani.”

“VAKOILU? Eräällä Paulin työntekijällä oli yhteyksiä tunnettuihin KGB:n agentteihin. AFOSI otti yhteyttä FBI:hin, joka keskusteli Paulin kanssa useaan otteeseen tästä asiasta.”

“SABOTAASI. Paul kuvasi UFOn Kirtlandin ilmavoimien tukikohdan erittäin salaisen lasertutkimuslaitoksen yllä. Tämän jälkeen laserpeili vaurioitui.‘

“AFOSI pyysi meitä jatkamaan tutkimuksia selvittääksemme, miten Paul hankki signaalikokoelmansa. Tutkimukseni aikana Paul ihastui tiedonkeruuseensa. Paul oli vakuuttunut siitä, että kaikki hänen tietonsa olivat peräisin ET:ltä. Hän oli niin vakuuttunut, että hän päätteli avaruusolentojen hyökkäävän Maahan. Paul itse asiassa uskoi, että avaruusolennot olivat peräisin lähimmän aurinkokuntamme planeetalta. Paul otti valokuvia tietokoneensa näytöiltä oudoista symboleista ja väitti niiden olevan peräisin avaruusolennoilta. Paul otti yhden valokuvan oudon näköisestä olennosta, jota hän piti muukalaisten johtajana. Paulia ei koskaan uhkailtu eikä häntä painostettu lopettamaan tutkimuksiaan. Olin yksinkertaisesti samaa mieltä siitä, että Paul saattoi olla yhteydessä todellisiin avaruusolentoihin. Paul oli vakuuttunut siitä, että hän oli yhteydessä avaruusolentoihin.”

“Mitä Paul keräsi? Paul kuvasi USAF:n erittäin salaisia droneja. Paul kuvasi USAF:n salaisia lentokoneita (F-117) Pohjois-New Mexicon yllä sattuneessa välikohtauksessa. Paul keräsi elektronisia signaaleja GHZ-alueella. Paul kuvasi todellisia ET-aluksia. Paul keräsi erittäin kehittyneitä signaaleja oudosta lähteestä avaruudesta. Mistä nämä signaalit tulivat? Kuka niitä tuotti? USG ei tiennyt.”

“Monet UFO-tutkijat olivat epätoivoisia löytääkseen totuuden siitä, mitä Dulcessa tapahtui, koska Bennewitzin ympärillä huhuttiin kiertävän disinformaation sumua ja ilmavoimien ja/tai muiden tiedustelupalvelujen järjestämiä erilaisia toimia, jotka kohdistuivat Bennewitziin ja hänen kannattajiinsa. Vallitseva näkemys oli, että Bennewitz oli ehdottomasti jyvällä jostakin, mutta hän oli sortunut uskomuksiin, jotka mitätöivät hänen varhaisen ja vakuuttavimman työnsä. Eräs UFO-tutkija väitti, että disinformaatiota välitettiin kuunneltujen viestien välityksellä — ”siitä, mistä totuus alkoi ja mihin se päättyi Bennewitzin keräämässä tiedossa, voidaan kiistellä, mutta yksi asia on epäilemättä totta — kuunneltujen viestien sisältö aiheutti varmasti sen, että Bennewitzistä tuli paranoidi ja harhainen mies, joka lopulta kärsi kolossaalisen hermoromahduksen vuonna 1985.”

“Hänen tutkimustensa intensiivisyys ja virallisen tahon reaktiot rasittivat Bennewitziä henkilökohtaisesti ja aiheuttivat hänen hermoromahduksensa. Myöhemmin hän vetäytyi kokonaan kaikesta julkisesta keskustelusta Dulcen tukikohdasta ja lopetti osallistumisensa UFO-kysymyksiin. Huolimatta hänen kiistanalaisesta vetäytymisestään UFO-aiheista, Bennewitzin uskottavuutta kiistattomana elektroniikkanerona ei kyseenalaistettu, ja laaja tietopohja filmeistä, valokuvista ja raa’asta elektronisesta viestinnästä UFO/ET-ilmiöistä oli vahva todiste siitä, että Archuleta Mesan ympärillä tapahtui jotain. Bennewitzin keräämien raakojen fyysisten todisteiden lisäksi useat ilmiantajat ovat antaneet uusia todisteita ja jopa fyysisiä todisteita Dulcen maanalaisesta tukikohdasta ja avaruusolentojen syyllistymisestä ihmisoikeusloukkauksiin siepattuja siviilejä kohtaan. Ennen kuin analysoin Dulcen maanalaista tukikohtaa koskevia ilmiantajien todistuksia, huomautan ilmiantajien oikeudellisesta asemasta salassa pidettävien tietojen paljastamisessa, koska tämä selittää osaltaan, miksi suhteellisen harvat henkilöt ovat astuneet esiin vahvistaakseen väitteet massiivisista ihmisoikeusloukkauksista Dulcessa ja muissa valtion ja avaruusolentojen yhteisissä maanalaisissa tukikohdissa.”

Viimeiset mietteeni Richard C. Dotysta

Yksi asia, joka minut yllätti täysin, oli kun hän vastasi yleisön kysymykseen: “Mitä olet mieltä erittäin merkittävästä Farmingtonin UFO-tapauksesta, joka sattui vuonna 1059 Farmingtonin kunnan yllä New Mexicossa?” Johon hän vastasi: “En ole koskaan kuullutkaan siitä tapauksesta”. (David Marler tutki vuoden 1950 Farmingtonin tapauksen läpikotaisin, ja myös minä tutkin sitä, ja edesmennyt Stanton Friedman tuki täysin sen autenttisuutta. Myös FARMINGTON DAILY TIMES julkaisi siitä jutun maaliskuun 18. päivä 1950.)

Hänen vastauksensa herätti minussa jotenkin epäilyksiä Rick Dotya kohtaan tietyissä asioissa, ehkä monissa asioissa. Rick vaikutti hyvin sympaattiselta, kohteliaalta, ystävälliseltä, herrasmieheltä ja oppineelta ihmistyypiltä, ja sitä hän onkin. En usko, että hän on ”disinformaatioagentti” sinänsä. Hän oli vastavakoilu-upseeri, jonka oli tehtävä, mitä hänen oli tehtävä, ehkä monista syistä, joita emme tiedä varmasti. Mutta häntä itseään näyttää ympäröivän tiheä sumu käsittämätöntä ”mysteeriä”. Olen kuitenkin niin iloinen, että annoin hänelle tilaisuuden antaa hänen puhua omasta näkökulmastaan.

Kuuntele myös:

 

Artikkelin julkaissut noriohayakawa.wordpress.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *